19.4.2018Sanat Janne VillaKuva iStockphoto

Usko tuo turvaa, vaikka muisti heikkenee

elämäntaito muistisairaudet

Moni muistisairaan omainen on huomannut tutun laulun tai rukouksen herkistävän läheisensä yllättäen hymyyn tai kyyneliin.

Kun Liisa Voutilainen meni diakonissana terveyskeskukseen onnittelemaan vanhusta, hän huomasi, ettei tämä enää puhunut eikä liikkunut ollenkaan.

– Kun veisasin ”Ei mikään niin voi virvoittaa, en muusta iloani saa”, kyyneleet alkoivat virrata vanhuksen kalpeille poskille. Niin myös minun, hän kertoo.

Läheisen sairastuminen muistisairauteen voi olla hämmentävää ja pelottavaa. Ensimmäiset oireet herättävät jo huolta, kun muisti heikkenee ja asioiden hahmottaminen hankaloituu.

Vähitellen ajan ja paikan taju heikkenevät, perheenjäsenten nimet ja kasvot unohtuvat. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen voivat vaikeutua ja fyysinen toimintakyky laskea.

Sairaus saattaa muuttaa käytöstä rajustikin. Persoonallisuudesta voi tulla esiin ennen näkemättömiä piirteitä.

Moni läheinen yllättyy, kun hengellinen elämä ei välttämättä päätykään muistisairauteen. Yhteys Jumalaan, kirkkoon, sanaan ja sakramentteihin voi säilyä muistin syvissä kerroksissa. Tuttu asia voi tuoda tunteet pintaan.

Usko on muistisairaan voimavara, joka tukee elämänhallintaa ja turvallisuudentunnetta. Se voi vähentää ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Siksi on tärkeää ottaa huomioon ihmisen hengelliset tarpeet.

Lue koko juttu Sanasta 16/2018.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä