30.7.2014Teksti Kaj AaltoKuva Istockphoto

Voimasana sattuu

Sanoissa on voimaa, voimasanoissa erityisesti. Onko ruma sana aina sanottava, kun siltä tuntuu? Entä ilkeääkö kukaan enää sanoa, ettei kiroileminen kuulu hyviin tapoihin?

k-31-2014-10-voimasanat.jpg

Kiroileminen yleistyy ja siitä on tullut median vaikutuksesta yhä arkipäiväisempää. Pikahaku iltapäivälehtien sivustoilta tuottaa heti 88 perkelettä ja vielä enemmän piruja. Eikä voimasanojen viljely lehtitekstissä rajoitu vain keltaisen lehdistön sivuille. Asiallisen Suomen tietotoimiston uutisistakin löytyy piruja, radion ja television puhevirrasta vielä paljon enemmän.

Media peilaa ihmisten arkista kommunikaatiota. Puheessa vilahtelee ärräpäitä varsinkin silloin, kun tunteet ovat pinnassa. Urheilusivuilla tuloksia ryyditetään voimasanoilla, pettymysten karvautta kuvaa karuimmin kirosana.

Median rooli kiroilemisen arkipäiväistyessä näyttää selvältä. Tätä mieltä on värikkäästä kielenkäytöstään tunnettu puhuja ja kirjailija Teuvo V. Riikonen.

– Tapa suhtautua muihin ihmisiin on muuttunut. Nolaaminen, häpäiseminen, maineen liskaaminen ja vääristely ovat esiasteita. Kiroaminen on osa tätä käyttäytymistä, Riikonen toteaa.

Riikonen muistuttaa, että sanat joko hajottavat tai rakentavat.

– Joskus pitää käyttää kovaa kieltä, jotta rakentavat sanat menevät perille.

Kiroilu helpottaa?

Tieteellinen tutkimus on avannut myös kiroamiseen liittyviä mekanismeja. Pari vuotta sitten julkaistun tutkimuksen mukaan kiroilu helpottaa kipua. Vaikka tutkijat eivät tiedä, mistä se johtuu, ärräpäitä päästelevät koehenkilöt sietivät kipua huomattavasti enemmän kuin tavallisiin sanoihin tyytyvät.

Kiroileminen tarttuu monelle ympäristöstä. Kun halutaan olla osa porukkaa, päristellään mukana ajattelematta sanojen todellista vaikutusta.

Ruma sana on mielenilmaus, jota käytetään, kun tuntuu oikein pahalta. Se myös kuulostaa pahalta, eikä pahaa oloa ole sopivaa syytää kaikkien silmille.

– Kristitty on yhtä vajavainen kuin kuka tahansa ja tapa voi olla opittu. Joskus voimasanoilla voi vahvistaa kovaa sanaa, Teuvo V. Riikonen sanoo.

Ruma sana lipsahtaa joskus sellaiseltakin ihmiseltä, jonka tunnuslauseena on paavalilainen "siunatkaa, älkaa kirotko". Näin ollen voimasanoja viljelevä joutuu useammin pyytelemään anteeksi sanojaan, jos harkinta aika ajoin pettää.

Vaikka useimmille kiroileminen ei ole määrätyn henkilön kiroamista tai manaamista, kiroilun juuret ovat loitsujen lukemisessa ja henkien manaamisessa. 


Lue koko juttu Sanan verkkolehdestä



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä