30.4.2014Teksti Hellevi PoutaKuva Jani Laukkanen

Armo avautui vähitellen

Huippu-urheiluvuodet, lapsen kuolema ja avioero ovat koulineet Ringa Ropoa niin, että nyt hän tuntee olevansa sinut itsensä kanssa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Usko Jumalaan on ollut lapsesta lähtien tärkeä voimavara.

-Jos kaatuu, pitää nousta ylös, ja jotta voi jatkaa eteenpäin, pitää jotenkin pystyä ymmärtämään ja hyväksymään se, mitä on tapahtunut. Tämä asenne on auttanut selviämään elämän muissakin asioissa, Ringa Ropo sanoo.

Ringa Ropo muistaa kirkkaasti sen hetken, kun hän päätti lopettaa uransa huippu-urheilijana. Hän muistaa tarkkaan sen paikankin, missä hän ilmoitti päätöksestään puolisolleen. Sen paikan voisi ruksata Helsingin kartasta.

– Ykskaks vain sanoin ääneen, että se on nyt loppu, Ringa kertoo.

Lopullinen päätös ei ollut päähänpisto, vaan se oli kypsynyt pikku hiljaa ja loukkaantumiset olivat vauhdittaneet sitä. Ringa tunnusti realiteetit. Hän tiesi, ettei hänen kroppansa kestäisi enää sellaista harjoittelua, mitä urheilu hänen tasollaan vaati.

– Sari Essayah, jonka kanssa kilpailimme samoihin aikoihin, on sanonut, että kilpaurheilu antaa aikuisille luvan leikkiä. Minusta se on aika hyvin sanottu, sillä enimmäkseen urheilun täytyy olla leikinkaltaista kivaa.

– Kun leikki ei enää ole kivaa, se on aika lopettaa. Itse kyllä tuntee, kun sisäinen palo kilpailemiseen alkaa hiipua, ja ilman sitä paloa huippu-urheilua ei kannata jatkaa.

Ringan mukaan huippu-urheilija ottaa joka päivä riskin. Hänen on pakko selvitä epäonnistumisten ja pettymysten yli, mutta myös menestysten yli. Parhaimmillaan kilpaura on erinomainen koulu loppuelämää varten.

– Kriittisintä aikaa on se, kun on juuri lopettanut urheilu-uransa. Silloin on hetken tavallaan tyhjän päällä. Edessä on ihan uusi ja erilainen elämä ja monta tietä, joista pitäisi osata valita se oikea. Valintaa on sotkemassa se, että ympärillä on kaikenlaista kuiskuttelijaa tarjouksineen ja ehdotuksineen.

– On tärkeää täyttää mahdollisimman pian se paikka, minkä urheilu on ennen täyttänyt, vaikka se ei olekaan helppo paikka täytettäväksi.

Oleellista on sekin, ettei urheilu-urasta jää katkeria muistoja. Kun Ringa seuraa nykyisin urheilua, hän näkee siinä ennen kaikkea liikunnan riemun. Hän muistaa sen hienon tunteen, mikä hänellä itsellään urheillessa oli. Hänestä on ilo katsella varsinkin liikkuvia lapsia.

– Kun omat lapseni tulevat kotiin liikuntaharrastuksistaan, en koskaan kysy, miten meni, vaan kysyn, oliko kivaa.

Usko antaa voimaa ja hyvää oloa

Kun Ringa lopetti kilpa-uransa, aviomiehestä olisi ollut luontevaa ruveta hankkimaan lapsia, mutta Ringa piti päänsä ja halusi itselleen ensin ammatin. Hän valmistui yo-merkonomiksi ja suoritti vielä markkinointi-instituutissa markkinointiin ja viestintään liittyviä tutkintoja. Opiskelujensa ohella hän oli kaiken aikaa mukana työelämässä.

Ringa sanoo tehneensä kilpa-uransa jälkeen oikeita valintoja. Elämä ei ole kuitenkaan päästänyt häntä helpolla. Perheen esikoispoika menehtyi kaksivuotiaana leukemiaan ja muutama vuosi sitten aviopuoliso ilmoitti haluavansa eron.

Lue koko haastattelu tämän viikon Sanasta


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä