7.6.2018Sanat Hellevi Pouta

Bertalan Galambosi on tutustunut lähemmin yli 200 suomalaiseen kirkkoon

Kun yrttitutkija Betalan Galambosi haluaa esitellä kauneinta Suomea unkarilaisille maanmiehilleen, hän valitsee reitin, jonka varrella on kirkkoja. Niiden myötä on helppo kertoa Suomen historiasta, rakennustaiteesta ja suomalaisten rakkaudesta luontoon.

k-23-2018-Bertalan Galambosi
Yrttikursseja pitäessään Bertalan Galambosi tuli ajelleeksi tuhansia kilometrejä pitkin Suomea. Aina kun metsän takaa kohosi kirkon torni, hän käänsi auton rattia sitä kohti. Kuva: Lehtikuva.


Suomalaiset ovat oppineet tuntemaan yliagronomi Bertalan Galambosin miehenä, joka tietää lähes kaiken yrteistä. Vähemmän tunnettua on Suomeen 1980-luvulla muuttaneen yrttitutkijan kiinnostus suomaisiin kirkkoihin

Galambosi jäi vuonna 2011 eläkkeelle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Mikkelin koetilalta, jossa hän kehitti Pohjolan oloissa selviävien yrttien peltoviljelyä. Työnsä ohella hän piti yrttikursseja, joiden vuoksi tuli ajelleeksi ympäri Suomea tuhansia kilometrejä. Aina kun ”loputtomien metsien” takaa nousi kirkon torni, hän käänsi auton rattia sitä kohti.

k-23-2018-Bertalan Galambosi (2)
Galambosi innostaa lomalaisia tutustumaan mökkikuntansa kirkkoihin. Kuva: Anu Heikkinen.


Maamme noin tuhannesta kirkosta Galambosi on tutustunut lähemmin jo joka neljänteen. Hän on kuvannut niitä ja perehtynyt niiden arkkitehtuuriin.

– Se, että olen kiinnostunut nimenomaan kirkkojen arkkitehtuurista, johtuu tutkijan luonteestani ja myös siitä, että minulla oli lukiossa innostava taidehistorian opettaja, joka avasi silmäni eri rakennustyyleille.

Kirkoissa on lähes loputtomiin muutakin kiinnostavaa. Voi perehtyä kirkkorakennuksen historiaan, taideaarteisiin tai vaikka kellotapuleihin, joista Galambosi puhuu innostuneesta.

Hänen mukaansa kirkot ovat historiamme kuva-albumi, jota kannattaa selailla. Jokainen kirkko kertoo konkreettisesti ajasta, jolloin se rakennettiin. Kirkkoharrastuksen alkuun pääsee netissä, josta saa kätevästi tietoja.

Pyhyyden aistii paikan päällä

Galambosi ei pidä itseään erityisen uskonnollisena. Hänen isänsä oli katolinen kanttori ja äiti antoi hänelle uskonnollisen kasvatuksen, mutta opiskeluvuodet Budapestin yliopistossa tarjosivat runsaasti vastakkaista ideologiaa.

Kirkoissa Galambosia viehättää ajatus yhteisöllisyydestä ja henkisestä voimasta, joita niiden rakentaminen on vaatinut. Hän hämmästelee suunnittelijoiden luovuutta ja rakentajien taitavuutta. Miten jopa ilman piirustuksia ja metallinauloja on pystytetty rakentamaan kauniita Jumalan taloja, joissa syntyy henkeä nostattava tunnelma?

– Kirkkojen kauneutta voi ihailla kuvistakin, mutta vain paikan päällä voi aistia rakennusten alkuperäisen tarkoituksen ja parhaimmillaan saada esteettisen ja hengellisen kokemuksen, joka nostaa sielun sfääreihin.

Kirkkojen valmistumisvuodet eivät kerro sitä, kuinka pyhiksi ne voi tuntea. Teräksestä ja lasista rakennettu moderni kirkkokin voi nostaa mielialaa, varsinkin sen sisätiloissa. Mutta Bertalanin mielestä on valitettavasti myös kirkkoja, jotka muistuttavat enemmän tehdashallia kuin Herran huonetta.

1960-luvun kirkoista Bertalan Galambosia viehättävät erityisesti Hyvinkään kirkko, Tampereen Kalevan kirkko ja Helsingin Temppeliaukion kirkko.

Kun Galambosi hän haluaa esitellä kauneinta Suomea unkarilaisille vieraille, hän valitsee reitin, jonka varrella on kirkkoja. Kirkkovierailut kuuluvat perheenkeskeisiin lomamatkoihin.

Hän haastaa kesämökkiläisiä tutustumaan mökkikuntansa kirkkoihin.

– Lapsellekin päivän kirkkomatkailu mökkimaisemissa voi olla unohtumaton elämys.


Galambosi suosittelee: Kirkkokierros Mikkelissä ja Saimaalla

Bertalan Galambosi on hahmotellut monia kirkkokierroksia. Kotikaupungissaan Mikkelissä hän voi jo tarjota yhden kirkkokierroksen.

1500-luvulta peräisin olevaa Savilahden kivisakastia Mikkelin Maunukselassa pidetään Savon vanhimpana rakennuksena. Se säilyi kirkon tuhoutuessa. Sakastin historiaan on ehtinyt kietoutua mielenkiintoisia asioita, joita Bertalan mielellään kertoilee

Mikkelin pitäjänkirkko, joka vietti viime vuonna 200-vuotisjuhliaan, on suurimpia puukirkkojamme ja tyyliltään 24-kulmainen kaksoisristikirkko eli kahtamoinen. 1800-luvun lopulla valmistuneen Mikkelin tuomiokirkon on suunnitellut Josef Stenback, maamme tuotteliain kirkkoarkkitehti. Tyylipuhdasta uusgoottilaista punatiilikirkkoa pidetään yhtenä Stenbäckin onnistuneimpana työnä.

Mikkelin tuomiokirkkoon tutustuessaan Bertalan kiinostui Stenbackin elämäntyöstä laajemminkin. Mikkelin ohella Stenbackin tiilikirkkoihin voi tutustua muun muassa. Forssassa, Joensuussa, Kauhavalla ja Kotkassa. Hänen suunnittelemiaan puukirkkoja on mm. Hankasalmella, Heinävedellä ja Luhangassa. 

Eniten Stenbäck suunnitteli jugendtyylisiä kivikirkkoja. Kun hän sai tilauksen kirkkorakennuksesta, hän tutustui aina lähitienoon graniittilouhoksiin ja aloitti suunnittelutyönsä paikallisen graniitin ominaisuuksista. Tummasta graniitista valmistuivat esimerkiksi Sonkajärven ja Varpaisjärven kirkot, vaaleasta graniitista Nilsiän kirkko.

Stenback suunnitteli 35 kirkkoa ja oli mukana 30 kirkon muutos- ja korjaustöissä. Stenbäckin kirkoissa riittää siis tutustumista useankin kierroksen verran.

1200-1500-luvuilla rakennettuja harmaakivikirkkoja Suomessa on noin sata. Vanhimmat löytyvät Ahvenanmaalta. 1400-luvulta alkaen niitä on rakennettu myös Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle ja myöhemmin muuallekin Suomeen. Koska niitä on paljon juuri lounaisessa Suomessa, harmaakivikirkkoihin keskittyvä kesäretki kannattaa suunnata sinne.

Kerimäen puukirkko ja muuta kiinnostaa

Galambosin kotiseutua Suomessa on ollut Etelä-Savo, joten hänelle on luontevinta antaa vinkki Saimaan kirkkokierrokseen.

Lähimpänä Mikkeliä on Ristiinan 1700-luvulta oleva puinen ristikirkko. Sen erikoisuutena ovat Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat, jotka on maalattu elävistä malleista, joten työt on tehty ennen vuotta 1650.

Josef Stenbäckin piirtämä Savitaipaleen kirkko on rakennettu oman pitäjän alueelta louhitusta rapakivigraniitista ja se edustaa kansallisromanttista tyyliä korkeine holvikaarineen. Lemin tasavarista ristikirkkoa vuodelta 1786 pidetään rakennustaiteellisesti yhtenä Euroopan arvokkaimmista puukirkoista. Sen rakentamisesta vastasi savitaipalelainen Juhana Salonen, joka oli aikansa arvostetuimpia kirkkorakentajia.

Alvar Aallon arkkitehtuuriin voi tutustua Imatralla Vuoksenniskan kirkossa, joka tunnetaan myös Kolmen ristin kirkkona, koska sen alttaritaulun korvaa kolme puista ristiä. Vuonna 1958 valmistunut valkeaksi kalkittu kirkko on Aallon töistä kansainvälisestikin tunnettu. Rakennuksessa on 103 ikkunaa, joista vai kaksi on samanmuotoista.

Ruokolahden kirkko, joka tunnetaan ennen kaikkea Albert Edelfeltin maalauksesta Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, on mukana museoviraston luettelossa valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä. Kirkko on valmistunut 1850-luvulla. Kellotapuleista kiinnostunutta Bertalan Galambosia viehättää lähinnä sen sata vuotta aikaisemmin edellisen kirkon aikaan rakennettu erikoinen kellotapuli.

Saimaan kirkkokierroksen huipentuma on Kerimäen kirkko, kristikunnan suurin puukirkko. Se oli valmistuessaan aikansa ihme, kirvesmiestaidon mestarinäyte. Ehkä se on vielä suurempi ihme nykyajan ihmiselle, kun hän astuu vuonna 1847 valmistuneeseen rakennukseen hämmästelemään, miten sen rakentaminen on ylipäätänsä ollut mahdollista. Kirkossa on 3 000 istumapaikkaa, mutta tarvittaessa sinne mahtuu jopa 5 000 ihmistä. Bertalan huomauttaa, että Kerimäelle on suositusta kesäkaupungista Savonlinnasta vain 20 kilometriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä