1.9.2016Teksti Danielle MiettinenKuva Jani Laukkanen

Eero Junkkaala: Rippikouluaikaiset kengät olisivat ahtaat

Eero Junkkaala luki liikuttuneena jutun Hesarin toimittajasta, joka tuli uskoon Vivamon rippileirillä, mutta kasvoi ulos teiniuskonsa kengistä. ‒ Kunpa joku olisi tarjonnut hänelle isommat kengät!

k-35-2016-1-Kansi Eero Junkkaala

Teologian tohtori Eero Junkkaala lehteilee Helsingin Sanomien viisi sivua pitkää juttua Isonen & opetuslapsi. Pari viikkoa sitten ilmestyneessä artikkelissa toimittaja Sonja Saarikoski kertoo, kuinka hän tuli kesällä 2005 uskoon Kansan Raamattuseuran rippileirillä Lohjan Vivamossa. Seuraavana vuonna hän oli samassa paikassa isosena ja kutsui toisia nuoria seuraamaan Jeesusta.

Monessa kohdassa juttu olisi voinut kertoa Eero Junkkaalan elämästä. Hänkin kävi riparin Vivamossa.

Hesarin jutun loppu liikuttaa Junkkaalaa. Toimittaja ei enää käsitä, mitä hänelle rippileirillä tapahtui ja miksi hän halusi kertoa pelastuksesta toisille. Aikuinen nainen palaa Vivamoon tavoittaakseen jotakin menneestä, mutta kaikki tuntuu vieraalta: ”Tunne on vähän kuin löytäisi kaapin nurkasta kauniit kengät, jotka ovat liian pienet. Niitä tekisi mieli sovittaa, mutta samalla tietää, että väärän kokoista on ikävä tunkea ylleen.”

Pitkässä jonossa

Junkkaala pysähtyy kenkien kohdalle.

– Kyllä minullekin rippikoulun aikaiset kengät olisivat ahtaat. Voi kun joku olisi tarjonnut Sonjalle isompia kenkiä, että matka olisi voinut jatkua.

Junkkaala tietää, että monen Vivamossa uskoontulleen matka on jatkunut. Kenkiä on vaihdettu, mutta tie on sama.

– Jos meidät laitettaisiin kaikki jonoon, siitä tulisi pitkä jono.

Lue koko juttu Sanasta 35/2016






Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä