15.12.2016Teksti Janne VillaKuva Jani Laukkanen

Ei sotketa anteeksiantoa halpaan armoon

akuvisala

Uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala sanoo varoituksen sanan:
– Saarnapöntössä alamme yleensä puhua anteeksiannon yhteydessä armosta. Minäkin olen toiminut pappina samalla tavalla. Anteeksiannon ja armon sekoittaminen toisiinsa ei ole kuitenkaan hyvä liike. Tässä tullaan ”halpaan armoon.”

Helsingin yliopiston tutkijana työskentelevä filosofi ja teologian tohtori Aku Visala viittaa saksalaispappi Dietrich Bonhoefferiin, joka määritteli, että halpaa armoa on anteeksiantamuksen saarna ilman katumusta. Se on ”armoa ilman Kristuksen seuraamista, armoa ilman ristiä, armoa ilman elävää, ihmiseksi tullutta Jeesusta Kristusta”.
Visala puhui anteeksiannosta Tampereen hiippakunnan synodaalikokouksessa. Puheen vastaanotto oli innostunut, joskin joidenkin yleisten ajattelutapojen kyseenlaistaminen kirvoitti myös kriittisiä kommentteja.
Filosofi-teologi kiteyttää  ytimekkäästi, miksi meidän kannattaa antaa anteeksi.

– Oma hyöty ei ole ensisijainen syy. On kristillistä ja moraalisesti oikein kohdella katuvia ihmisiä siten. Hyveellisellä ihmisellä on kyky antaa anteeksi, Aku Visala tähdentää.

– Anteeksiantoon pystyvällä ihmisellä on kehittyneempi kyky toipua monista vaikeuksista, vastoinkäymisistä ja loukkauksista. Hän vaikuttaa muihin positiivisesti toimiessaan epätäydellisessä maailmassa tavalla, joka tekee hyvää kaikille ja auttaa muita tulemaan moraalisemmiksi ihmisiksi.

Negatiivisten tunteiden tasaantuminen ja loppuminen voi olla pitkä prosessi ja joskus se on kaukainen päämäärä, Visala lisää.

– Olen itsekin herkkä tietynlaisille loukkauksille joiltain osin huonon itsetuntoni takia. Vaikka toinen katuu tekoaan vilpittömästi, negatiiviset tunteeni eivät välttämättä lopu noin vain, vaan minun täytyy sitoutua niiden työstämiseen.

Loukatun ei ole kuitenkaan syytä pyydellä anteeksi sitä, että tunteet pysyvät pinnassa.

– Ellei henkilö, jota on kohdeltu todella huonosti, suuttuisi tai kykenisi kokemaan vaikeita tunteita, olisi hänen tunnemaailmassaan jotain vikaa.

– Tunteet eivät ole suoraan tahdonalaisia. Niihin voi vaikuttaa epäsuorasti, mutta niitä ei voi valita ja päättää. Vaikka meidän on pyrittävä kohtelemaan muita ihmisiä hyvin, rikottua ei voi vaatia lopettamaan negatiivisten tunteiden kokemista, tahdonvapauden tutkija tietää.

Lue aiheesta lisää Sanasta 50/2016


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä