12.1.2017Teksti Päivi HäkkinenKuva Jussi Häkkinen

Lohduttavat laulut

piiaviitanen

Moni sanomalehtien kulttuurisivuja selannut lukija muistaa muutamien vuosien takaa erikoisen tarinan suomalaistytöstä, joka Nepalin Kathmandussa katolla istuen alkoi näppäillä kitaraa.

Syntyi levy ja toinenkin sekä artisti nimeltä Viitasen Piia. Kriitikot toivottivat herkän ja omaäänisen folk-muusikon tervetulleeksi.

Siitä lähtien Viitanen on tasapainoillut sosiaalialan töiden ja musiikin tekemisen välillä.

Kun Viitanen viime syksynä alkoi valmistella kolmatta levyään, hän huomasi jäävänsä kiinni sotaa ja hätää tulviviin uutiskuviin maailmalta. Erityisesti Viitasta järkytti kuva pienestä pojasta huuhtoutuneena Välimeren rannalle. Kuva, joka twitterissä levisi aihesanalla ”rantaan huuhtoutunut ihmisyys”.

Viitanen huomasi haluavansa laulaa rauhasta. Ei vain omastaan vaan koko maailman.

Nettiä selatessa hänen silmiinsä sattui kuva kyyhkysestä. Piirroksen vieressä oli koskettava runo, jonka sanat Viitanen tunsi omikseen. Muusikko tarttui kitaraansa ja sävel syntyi samassa hetkessä. Laulu sai nimekseen Rauhan laulu.

Selvisi, että kyseessä oli sanat Jaakko Löytyn laulusta Maailman kaikissa kylissä. Viitanen otti yhteyttä Löyttyyn, joka suhtautui myönteisesti nuoren muusikon toiveeseen saada säveltää kappale uudestaan.

Kappale jäi singleksi, eikä päätynyt tuoreelle Laulumaa-levylle, mutta rauhan teemasta tuli silti yksi levyn tärkeistä juonteista.

Jatkuvasti rajalla


Piia Viitasen suuret puiset lintukorvakorut kalahtavat, kun Viitanen kallistaa päätään. Sanat ovat punnittuja ja rauhallisia, vailla tarvetta olla enempää kuin on.

Päivätyössään sosiaaliohjaajana, vanhusten palvelukeskus Kinaporissa, Helsingissä, Viitanen kohtaa elämän rajallisuuden päivittäin.

– Kyllä työ muuttaa ihmistä. Näen jatkuvasti hiipumista ja voimien vähenemistä. Se lisää tietoisuutta siitä, että myös oma ja itselle tärkeiden ihmisten aika loppuu. Nykyajassa tätä ajatusta paetaan.

Vanhustyöhön liittyy myös ilon ja oivalluksen hetkiä. Kun ikäihmisten keskuudesta nousi toive saada kuulla uutta musiikkia ainaisten ikivihreiden sijaan, pystytti Viitanen Old folks -klubin. Konserteissa vanha ja nuori sukupolvi kohtaavat uuden folk-musiikin äärellä.

Vuosi sitten Viitanen valmistui ratkaisukeskeiseksi kuvataideterapeutiksi, joka sekin on tuonut uusia sävyjä hänen työhönsä.

– Ihmiset suhtautuvat sairauteensa ja kärsimykseensä eri tavoin. Minua mietityttää, miksi jotkut katkeroituvat ja toiset eivät. Luopumisista huolimatta toisilla on rauha ja kiitollisuus päällimmäisenä.

Lue lisää Sanasta 2/17.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä