16.7.2014Teksti Janne VillaKuva Andreas Janett

Haluan pysyä vahvasti elossa

Kun Tapani Ruokanen täyttää parin viikon päästä 63 vuotta, Suomen Kuvalehden päätoimittajan pesti päättyy.
– Nuorena ihmettelin, kun vanhat äijät horisivat, että vuodet menevät nopeasti. Tämä on jännä fiilis. Sisäinen tunne on, että olen yhä aika nuori, noin alle nelikymppinen, mutta peiliin katsoo vanhemman näköinen mies.

k-29-2014-04-tapani ruokanen.2.jpg
– Olen saanut kritiikkiä esimerkiksi siitä, että olen moittinut yritysjohtajien sikamaisen kohtuuttomia palkkioita. Eroanikin on aina välillä vaadittu, kun Suomen Kuvalehti on tarttunut yhteiskunnallisiin ongelmiin. Sikäli on kiva jäädä eläkkeelle ilman, että olisin saanut kenkää, naurahtaa Tapani Ruokanen.

Eläinmuseon edessä on ryhmä lapsia. Kävellessään heidän ohitseen Tapani Ruokanen miettii, miten paljon yksittäiset kohtaamiset vaikuttavat näidenkin ihmisten elämänkulkuun.

– Kuinka pienistä asioista – näennäisistä sattumista – syntyykään isoja, elämän kestäviä tehtäviä!

Rovaniemeläisen nuorukaisen ura sai vauhtia vuonna 1967, kun Lapin Kansan 16-vuotias avustaja oli kirjoittamassa juttua Kansan Raamattuseuran (KRS) nuortenleiriltä. Sillä keikalla hän tutustui Airi Lankiseen, joka kysyi Tapania Sanan kesätoimittajaksi Helsinkiin.

– Urani kannalta se oli hyvin merkittävä kutsu. Sanan kautta alkoi myös kansainvälistymiseni.

Teologian opiskelijana Tapani Ruokanen viihtyi kahdessa leirissä: yhteiskunnallisiin kysymyksiin suuntautuneessa Suomen Kristillisessä Ylioppilasliitossa (SKY) ja KRS:n opiskelijatyössä, joka tarjosi hengellisen kodin.

– Olin yhdistelmä herätyskristillisyyttä ja sosiaalikristillisyyttä.

Spiritualiteetin ja toiminnan tasapaino

Tapani Ruokanen valittiin Helsingin Sanomien toimittajakouluun toukokuussa 1973. Täytettyään syksyllä 22 vuotta hänet vihittiin sivutoimiseksi papiksi.

– Kovassa vasemmistolaisbuumissa vakaumukseni oli yleinen päivittelyn kohde. Toimittajakoulussa sanottiin, että ”yksi opiskelija on kepulainen, Ruokanen on uskovainen ja muut ovat kommunisteja”.

Nuoren papinplantun oli todistettava kaksin verroin olevansa myös kelpo journalisti. Toimittajakoulusta häntä kysyttiinkin Hesarin palvelukseen. Samaan aikaan Sana kutsui toiseksi päätoimittajakseen – ja veti pidemmän korren vuosina 1976–1979.

Sanan jälkeen Ruokanen työskenteli toimittajana Suomen Kuvalehdessä, Kotimaan päätoimittajana ja SYP:n pankinjohtajana.

Hänen ajatteluunsa vaikuttivat erityisesti juttukeikat kehitysmaissa, sotareportterina ja Etelä-Afrikassa. Äiti Teresan ja paavi Johannes Paavali II:n tapaaminen olivat tärkeitä kokemuksia.

– Opin, että Jumala kutsuu meitä työtovereikseen tähän maailmaan. Spiritualiteetti on tarpeen, jotta syntyy voimaa maailman muuttamiseen. Pyhä Henki sytyttää tahtomisen ja tekemisen.

– Kristityillä on kiusaus käpertyä hengelliseen todellisuuteen mittailemaan uskon määrää. Tai sitten uskoa häpeillään ja keskitytään vain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Uskon ja toiminnan on oltava tasapainossa.


Lue koko haastattelu nettilehdestä


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä