15.10.2015Teksti Kaj AaltoKuva Kaj Aalto

Julkkispastoria vietiin kirjamessuilla

Ruotsalainen kirjailijapastori Tomas Sjödin tehtailee menestyskirjoja, mutta ei pidä kirjamessuista. Silti hän osallistui yhden tiiviin päivän ajan Göteborgin kirjamessujen ohjelmaan. Toimittaja roikkui Sjödinin kannoilla ja sai tietää, miksi kiireinen mies kirjoittaa levosta.

k-42-2015-14-Thomas Sjadin7
Thomas Sjödiniä lukevat ja kuuntelevat nekin ruotsalaiset, jotka eivät kirkon penkkiä kuluta. Kirjamessuilla hän veti osaston täyteen.















Suomeksi äskettäin ilmestynyt kirja Se tapahtuu, kun lepäät (Perussanoma 2015) on Tomas Sjödinin puheenvuoro viikoittaisen levon puolesta. Siis kenen Sjödinin?

Hän on se ruotsalainen helluntaipastori, joka kirjoissaan on kertonut kahdesta vaikeasti sairaasta pojastaan, jotka nyt ovat jo kuolleet.

Ruotsissa Sjödin, 55, on julkkis, joka on tämän tästä radiossa ja televisiossa. Häntä halutaan joka paikkaan, Suomeenkin on monta kutsua vetämässä. Mutta aika ei riitä kaikkialle. Niinpä haastattelun saaminenkin on viime hetkeen asti epävarmaa.

Menen kuuntelemaan aamuhartautta, joka Sjödinin on määrä pitää kello yhdeksältä. Luotan siihen, että juttutuokio järjestyy jossain vaiheessa sen jälkeen.

Messualueella on vielä hiljaista, mutta Sjödinin hartaus on koonnut osasto täyteen. Toistasataa henkeä.

Aiheena on Mietteitä salaisuuden helmistä.

Sjödin aloittaa kertomalla, että hänen vaimonsa työskentelee kirkon ylläpitämässä päiväkodissa. Siellä on hartauskäytössä Martin Lönnebon kehittämät rukoushelmet (frälsarkransen).

– Viisivuotias tyttö päiväkodissa sanoi alkukesästä vaimolleni, että pitää rukoilla hyvää säätä juhannukseksi, jotta saadaan tanssia sen frälsarstångenin ympärillä, Sjödin kertoo.

Yleisö nauraa.

Juhannussalko on ruotsiksi midsommarstången, ja sanat olivat menneet lapselta sekaisin.

Sitten itse asiaan.

Rukoushelminauhassa on erilaisia nimettyjä helmiä, joita voi käyttää apuna hiljentymisessä. Joukossa on kolme salaisuuden helmeä.

– Meillä on toiveita, unelmia, epärealistisia asioita, huolta läheistemme puolesta. Emme tiedä miten rukoilla, emme osaa kuin huokailla, Sjödin johdattelee.

Hän muistuttaa, että jokaisella on asioita, joista on vaikea puhua. Usein ne ovat niitä kaikkein intiimeimpiä asioita, joita kukaan ei tiedä. Rakastuminen. Mahdoton rakkaus. Uskottomuus.

– Kun ei tiedä miten rukoilla, eikä jaksa edes huokailla, voi koskettaa salaisuuden helmeä.

Kyllä. Äänessä on helluntaipastori, joka näyttää ymmärtävän särkyneitä sydämiä ja mystiikkaa.

– Salaisuuden helmi on kuin olisi kotona. Siellä ei tarvitse sanoa niin paljon tullakseen ymmärretyksi. Hiljaisessa rukouksessa voi uppoutua Kristukseen ja pohtia taivaan valtakunnan salaisuuksia.

Lue koko juttu Sanasta 42/2015


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä