10.11.2016Teksti Danielle MiettinenKuva Harri Nurminen

Kehitysvammatieteen professori Maria Arvio: Saan potilailtani paljon rakkautta

Uranuurtaja. Euroopassa on kaksi kehitysvammalääketieteen professoria. Hämeenlinnalainen Maria Arvio on heistä toinen. – Voisin jo jäädä eläkkeelle, mutta en tahdo. Saan työstäni paljon iloa ja voimaa, syyskuussa uudessa tehtävässään aloittanut Arvio sanoo.

k-45-2016-4-Maria Arvio

Hämeenlinnassa Vanajaveden rannalla sijaitsevaan Vanhaan panimoon on hiljattain rakennettu uniikkeja asuntoja. Kehitysvammalääketieteen professori Maria Arvio ja hänen hammaslääkärimiehensä valitsivat omansa näköalan perusteella. Isoista olohuoneen ikkunoista avautuu näkymä järven yli.

Tänään Maria Arvio on pitänyt etätyöpäivän. Hän on viimeistellyt tieteellistä artikkelia harvinaisia sairauksia käsittelevään tiedejulkaisuun. Kirjoituksen aiheena on geenivirheestä johtuva AGU-sairaus. Perinnöllinen tauti on rikastunut Suomeen, ja se kiinnosti Arviota jo nuorena niin paljon, että hän teki siitä väitöskirjan. Onko hän peräti maailman paras AGU-asiantuntija?

– Olen, professori vastaa empimättä ja hörppää olohuoneessaan iltakahvia vanhasta Arabian mukista.

Virka on Oulun ja Turun yliopistojen yhteinen. Lisäksi Arvio toimii lääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja Paimion kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa.

Kehitysvammalääketiede ei maailmalla ole mikään itsestäänselvyys. Kovin monessa maassa siihen ei voi erikoistua. Arvion mielestä pitäisi voida.

– Monivammaiset ja vaikea-asteisesti vammaiset eivät pysty kertomaan itse tuntemuksistaan. Pitää tuntea vamman taustasyy ja siihen liittyvät terveydelliset ongelmat, jotta voi hoksata mistä on kyse. Kun hoito on oikeaa, hyvinvointi lisääntyy ja avunsaanti nopeutuu. Oikea hoito on myös kustannustehokasta, Arvio perustelee.

Suomessa vammaisten asiat ovat Arvion mielestä hyvin.

– Heihin suhtaudutaan empaattisesti, varsinkin jos vamma näkyy päälle. Asenteet ja lait ovat hyvät. Rahaa lakien toimeenpanoon ei vain aina tahdo olla, Arvio pahoittelee.

Herätystä Mäntyharjulla

Asenteet ja arvot voivat myös muuttua. Niin kävi nuorelle lääkäripariskunnalle 1970-luvun lopulla Mäntyharjulla

– Vietimme aika railakasta elämää, mutta kun herätys alkoi, se oli menoa. Meitä oli useampia alle kolmekymppisiä, jotka tulimme yhden vuoden sisällä uskoon.

Lue koko juttu Sanasta 45/2016


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä