9.4.2015Teksti Janne VillaKuva Andreas Janett

Kiasma taiteilee ajan hermolla

K-15-2015-05-Leevi Haapala DSC4747@Andreas Janett
– Kiasma avattiin juuri remontin jälkeen, ja kävijätavoitteet on jo ylitetty. Ihmiset ovat olleet todella kiinnostuneita siitä, mitä täällä tapahtuu, sanoo nykytaiteen museon johtajaksi juuri valittu Leevi Haapala.

Taiteen kautta voi ajatella yleviä ja pohtia elämän suurimpia peruskysymyksiä. Jotkut käsittelevät ihmisen henkisiä varantoja uskonnollisten sfäärien ja toiset esteettisen elämänpiirin välityksellä, toteaa Kiasman tuleva johtaja Leevi Haapala.

Leevi Haapalalla, 42, on pitkä ja intohimoinen suhde taiteeseen.

Piirtämistä harrastaneella ja taiteellisesti lahjakkaalla pojalla oli hyviä kuvaamataidonopettajia yläasteella. Lukioaikoina hän alkoi käydä Hattulasta Helsingissä katsomassa taidenäyttelyitä.

– Kaikki isot elämänkysymykset tulivat silloin ajankohtaisiksi. Samanaikaisesti avautui iso pakka, kun aloin hahmottaa omaa olemassaoloani, identiteettiäni ja myös suhdettani uskontoon. Taide oli tärkeä tekijä tässä prosessissa.

Haapalan lapsuudenkoti on helluntailainen.

– Ajattelin itsekin asioista nuorempana hyvin uskonnollisin käsittein. Seurasin pitkään hengellistä kenttää, mutten suostunut neuvottelemaan mistään henkiseen koskemattomuuteeni liittyvistä asioista.

– Nuoruudesta on kyllä jäänyt hyviä ystävyyssuhteita, ihmisiä, joilla on suvaitsevainen lähestymistapa elämään. Lapsuuden perheeni on hyvin yhteisöllinen ja on tukenut meitä kaikkia.

Myös erilaisten katsomusten edustajia on kunnioitettu perheessä, Haapala kiittää.

– Vaikka olen tehnyt omat ratkaisuni, se ei ole vaikuttanut väleihimme. Koin uskonnollisen järjestelmän kuitenkin henkilökohtaisesti liian rajaavaksi. Taiteen lähtökohtana taas ovat monenlaiset yksilön ja maailman rinnakkaiset tulkintamahdollisuudet.

Nykytaiteen museo Kiasma on ollut Ateneumin kanssa vuorotellen Suomen suosituin museo.

Kiasma on onnistunut siinä, mistä kaikki instituutiot – kirkko mukaan lukien – haaveilevat. Alle 35-vuotiaat ovat museon suurin kävijäryhmä noin 65 prosentin osuudella. Keskimäärin kävijät ovat 20 vuotta nuorempia kuin muissa museoissa.

Temppu on tehty määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä. Skeittarit on toivotettu tervetulleeksi Kiasman pihapiiriin. Museo järjestää kesäisin kaupunkifestivaalin, jossa on muun muassa graffitityöpaja ja katutanssia.

– Kiasma on totuttanut nuorta sukupolvea olemaan tekemisissä museon kanssa. Yleisötyön perinne on voimakas. Taiteesta kerrotaan erilaisille yleisöille kokeilevasti ja uutta luovasti.

– Museo käyttää samoja viestintävälineitä kuin nuoret. Blogin pitäjille ja Instagrammin käyttäjille järjestetään omia kierroksia. Sosiaalisen median muutkin välineet ovat käytössä, Haapala selvittää menestysreseptin taustoja.

Netissä kasvaneen nuoren polven tapa ymmärtää taiteen merkityssisältöjä ja kuvakieltä on muuttunut rajusti. He lukevat kuvaa ihan eri näkökulmasta kuin vanhemmat ikäluokat, Haapala huomauttaa.

Eri suuntiin samanaikaisesti verkottunut ilmaisutapa ei pysy vain yhden tyylilajin puitteissa tai yhdessä keskustelussa kerrallaan. Nuoret yhdistävät viesteihinsä ja niiden tulkintoihin aineksia monesta eri lähteestä ja osaavat lukea, onko kyseessä parodia, ironia tai jokin positiivinen merkityssisältö.

Kysymys korkea- ja populaarikulttuurin rajoista tai taiteen arvohierarkioista ei ole nuorille merkittävä. He ottavat erilaisia asioita vastaan vapautuneesti rinnakkain ja limittäin.

– Me emme voi enää välttämättä nojautua Kiasmassakaan taiteen perinteiseen kaanoniin, vaan meidän on yritettävä ymmärtää kuvakielessä tapahtunutta muutosta.

Tämä juttu on lyhennelmä. Lue se kokonaisuudessaan Sanan näköislehdestä 15/2015!


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä