31.10.2013Teksti Janne VillaKuva Jani Laukkanen

Mikael Pentikäinen:

Kirkon on sopeuduttava
median murrokseen

k-44-2013-4-Pwentikäinen
Taustaltaan vanhoillislestadiolainen mediamies Mikael Pentikäinen puhuu kristillisestä vakaumuksestaan vapautuneemmin kuin takavuosina.

– Kristinuskon rooli elämässäni on ollut suuri. Meidän suvussamme lapset on kasvatettu kristillisyyteen, ja tätä historiaa kannan, hän toteaa.

Ammatinvalinta voi olla pienestä kiinni. Reserviupseerikoulun varusmiespappi Mikael Pentikäinen oli päässyt teologiseen tiedekuntaan ja hänellä oli ”jonkinlainen pappiskutsumus”.

Mies muistaa hyvin sen hetken, kun hän päätti alkaa tehdä jotakin muuta kuin papin hommia.

– Pääsiäissaarna ei mennyt putkeen, vaan se oli liian pitkä ja vaikeaselkoinen. Juostessani varuskunnasta lomabussiin linja-autoasemalle päätin vaihtaa alaa. Matkalla Helsinkiin päätin pyrkiä metsätieteelliseen, Pentikäinen kertoo kotikulmillaan Helsingin Munkkiniemessä.

Mediamiestä on kysytty aika ajoin konsultoimaan kirkollisia tahoja. Kirkko on pärjännyt mediassa pääsääntöisesti kohtalaisen hyvin, Pentikäinen arvioi. Kosketuspintaa kansaan on monella tasolla, etenkin paikallisissa medioissa.

– Digitaalisen median, internetin ja sosiaalisen median myötä tapahtunut valtava murros on kuitenkin ennen kokematon.

– Vielä ei ole tajuttu, miten suuresti median nopeasti muuttuva tilanne vaikuttaa kirkon kaltaisenkin yhteisön johtamiseen, sisäiseen elämään ja dynamiikkaan.

Paavi Franciscus on erittäin taitava hyödyntämään myös uutta mediaa ja puhumaan teoilla, Pentikäinen antaa positiivisen esimerkin.

Pentikäisten vanhoillislestadiolainen suku on täynnä teologeja ja pappeja monessa polvessa. Tunnetuimpia ovat Mikaelin isä, uskontotieteen professori Juha Pentikäinen, Kirkon Ulkomaanapua johtava veli Antti Pentikäinen ja sisko Mari Leppänen, joka on ensimmäinen papiksi vihitty lestadiolaisnainen.

Sukulaiset pohtivat kokoontuessaan joskus myös teologisia kysymyksiä, joista Mikael on edelleen hyvin kiinnostunut.

– Perusvakaumuksessani ei ole tapahtunut isompaa muutosta. Painotan yhä armon merkitystä. Usko perustuu armoon, jota on tarjolla kaikille. Jokaisella on oikeus ottaa se armo vastaan kaltaisenaan. Tähän ajatukseen kristinusko mielestäni pelkistyy.

Vanhoillislestadiolaisuuden perinteisen opetuksen mukaan pelastus kuuluu lähinnä vain oman yhteisön jäsenille, mutta tämä käsitys armosta on avarampi?

– Kyllä armo kuuluu kaikille. Valtakunnan rajat eivät ole ihmissilmin nähtävissä, eivätkä ne kulje organisaation rajojen mukaan. Näin minä uskon, Pentikäinen linjaa.


Lue koko haastattelu tämän viikon Sanasta.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä