30.5.2013Kuvat: Sampo Korhonen

Murtuuko pahan äitipuolen myytti?

minna murtorinnea
-Syntipukin rooli tuntuu yhä seuraavan äitipuolia, sanoo Minna Murtorinne-Lahtinen.

Lapsen tulee saada rakastaa sekä äitiään että äitipuoltaan. Jos äiti hyväksyy äitipuolen, lapsi voi kokea, että hänellä on ”lupa” rakastaa myös äitipuoltaan. Äitipuolen taas on hyväksyttävä äiti, joka on lapselle tärkeä. Yhteistä asiaa – lapsen kasvattamista ja hoitamista – ei paranna toisen äidin mollaaminen, muistuttaa tutkija Minna Murtorinne-Lahtinen.

Myytti pahasta äitipuolesta eli jo antiikin aikana, kertoo Minna Murtorinne-Lahtinen.

– Äitipuolet nähtiin tytärpuoliaan vainoavina ja poikapuoliaan sortavina, lemmenkipeinä miestennielijöinä, jotka ajavat vain omaa ja biologisten lastensa etua. Heistä tehtiin perheen syntipukkeja. Grimmin satujen kautta tämä mielikuva levisi koko länsimaiseen kulttuuriin.

Kasvatustieteen tohtorin väitöskirjan aiheena oli Äitipuolen identiteetin rakentuminen uusperheessä. Tuore yleistajuinen teos Hyvä paha äitipuoli – Uusperheen arjessa (Kirjapaja) selvittää äitipuolten salattua elämää ja antaa äänen heidän vaietuille kokemuksilleen.

Murtorinne-Lahtinen on itsekin äitipuoli. Hän halusi tarttua arkaan aiheeseen, josta oli keskusteltu ja tehty tutkimusta vain vähän.

– Kiinnostuin teemasta, kun tutut äitipuolet tulivat kertomaan tarinoitaan. He vetivät minut syrjään ja kertoivat kertomuksensa vähän kuiskaten.

Satelliittiäidin ja lepsun isän välissä

Äitiyteen liitetyt lataukset ovat vahvoja.

– Suuri osa haastatelluista äitipuolista kokee biologiset äidit selkeästi uhkaksi. Tämä oli tutkimuksessani hämmästyttävää ja yllättävää, Minna Murtorinne-Lahtinen toteaa.

Kaikkein haastavinta äitipuolen arki on, kun biologinen äiti toimii lastensa ensisijaisena vanhempana ja rajoittaa voimakkaasti äitipuolen toimintaa, eikä uusi puoliso tue vaimonsa asemaa perheessä.

– Jännite johtuu siitä, ettei lapsella voi olla meidän kulttuurissamme kahta äitiä. Useimmat ajattelevat näin. Nimitän ”satelliittiäidiksi” äitiä, joka ei suostu antamaan lapsiaan äitipuolen kasvatettavaksi. Jos isä on lisäksi lepsu, äitipuolen on vaikeaa löytää paikkaansa perheessä.

Satelliittiäidin rajoittama äitipuoli voi jäädä perheen toiminnasta osattomaksi tai hän joutuu toimimaan lasten arjen huoltajana ilman auktoriteettia. Biologinen äiti saattaa vaikkapa antaa lapsensa katsoa kiellettyjä tv-ohjelmia, eikä äitipuoli voi päättää omassa kodissaan pelisäännöistä.

– Meidän täytyy ymmärtää tällaisissa tilanteissa myös biologisia äitejä, jotka eivät huseeraa vain ilkeyttään. Kyse on monesti heidän kokemastaan normaalista huolenpidosta ja perinteisestä käsityksestä, jonka mukaan äiti on aina perheen keskeinen kasvattaja ja hoitaja.

Biologisella isällä on avainrooli uusperheessä, Murtorinne-Lahtinen korostaa.

– Lepsun isän rinnalla äitipuoli voi kokea itsensä ilkeäksi äitipuoleksi, jos hän joutuu lapsipuolen käskijäksi eikä hänellä ole kuitenkaan selkeitä kasvattajan valtuuksia. Jos isä ei tue äitipuolta, äitipuoli voi joutua syntipukin asemaan. Komentaessaan lapsipuolia tiskaamaan ja viemään roskia hän on ilman muuta paha.

Tiimivanhemmuus

Ihanteelliseksi uusperhesuhteiden ja äitipuolen roolin järjestämisen muodoksi nousee ”tiimivanhemmuuden” malli. Äitipuolet toimivat tällöin puolisonsa kanssa tasa-arvoisina vanhempina tai aikuisina uusperheen lapsille.

Jaettu vanhemmuus vahvistaa puolisoiden välistä suhdetta ja hyvä puolisosuhde taas tukee jaettua vanhemmuutta.

– Vaikka nämäkin äitipuolet voivat kokea biologiset äidit uhkana, puolisot tuntevat yhdessä itsensä vahvemmiksi. Isän mukanaolo perheen arjessa antaa äitipuolelle mahdollisuuden toimia muutenkin kuin perinteisen äidin tavoin, esimerkiksi lapsipuolen huolehtivana aikuisena.

Puolisoiden välinen lastenhoidon ja kasvatuksen tiimityö, avoin keskustelu ja vastavuoroinen luottamussuhde lapsipuoliin tuovat äitipuolille tyytyväisyyden ja onnen tunteita.

– Yhdessä rintamassa toimiessaan puolisot ovat paljon vahvempia kohtaamaan stressitekijöitä. Tiimivanhemmuus on uusperheessä tärkein selviytymiskeino vaikeuksista, tutkija tähdentää.

Lue koko haastattelu Sanan verkkolehdestä


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä