22.8.2013Teksti Janne VillaKuva Jani Laukkanen

Myrskyvaroitus

k-34-2013-4-Jouni Keronen 04

Tekojen aika. – Meidän täytyy alkaa saada positiivisia kokemuksia ja kicksejä jostakin muusta kuin ylenmääräisestä kuluttamisesta. Lapsenlapsemme tulevat kysymään, mitä me teimme ilmastonmuutoksen estämiseksi, sanoo tekniikan tohtori ja dosentti Jouni Keronen.

Lapsuuden luontonäky oli apokalyptinen.

– Hauet eivät paljon eväänsä liikauttaneet, eikä niitä uskaltanut syödä. Näin, miten valtava saastevirta laski isosta putkesta järveen.

Jouni Keronen oli 13-vuotias kun hän sai ympäristöherätyksen. Mökkimatkan varrella Valkeakoskella oli saastuttavaa teollisuutta. Järveen laskettu jäteliete tuhosi yhden lahden kokonaan.

– Mökkimme oli Mallasveden puhtaalla puolella, mutta ajoimme veneellä saastuneen alueen läpi. Tajusin, että jonkun on puhdistettava se vesi joskus. Olisi paljon viisaampaa estää saasteen pääsy veteen kuin puhdistaa jo likaantunut vesi.

Ympäristöasia kiinnosti niin paljon, että nuorukainen meni opiskelemaan energia-alaa, koska siellä ovat suurimmat saastuttajat.

– Urani varrella olen tehnyt paljon ympäristöön liittyvää työtä, ja on ilo työskennellä Fortumissa, joka keskittyy puhtaan energian tuottamiseen, Keronen kehaisee Fortumia.

Helsinkiläinen tekniikan tohtori työskentelee Fortumin innovaatiotoiminnan kehitysjohtajana ja Fortumin säätiön asiamiehenä.

Suomen suurimpien energia-alan yritysten päättäjät valitsivat hänet taannoin Energiasektorin Vuoden Vaikuttajaksi. Perusteluna oli Kerosen ”visionäärisyys ja tapa viedä asioita tehokkaasti eteenpäin”.

Kriittiset prosessit jo liian pitkällä

Talous- ja väestönkasvun seurauksena kulutus kasvaa kaiken aikaa maailmassa, eivätkä ilmastonmuutokseen eniten vaikuttavat fossiiliset polttoaineet lopu vielä pitkään aikaan.

Jouni Keronen pitää ydinvoimaa nykytilanteessa pienempänä pahana kuin hiiltä. Suomessa on potentiaalia biomassan, metsävarojen, aurinkoenergian ja tuulivoivoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen.

– Al Gore sanoi, että jos me emme hyväksyisi saastuttamista ja hiilidioksidipäästöjen jättämistä ilmakehään, moni muu energiamuoto tulisi kilpailukykyisemmäksi.

Monet maapallon kannalta kriittiset prosessit, kuten ilmastonmuutos, ovat menneet jo liian pitkälle. Ne jatkuvat ja vaikuttavat vielä kauan, vaikka nyt tehtäisiin nopeita korjausliikkeitä.

– Minulle oli ahaa-elämys, kun tajusin että pohjoisnavan sulamisessa on jo ylitetty se kriittinen pointti. Pysyvää muutosta ei todennäköisesti voida enää estää, Keronen toteaa.

Jo meidän aikanamme saatamme nähdä täysin jäättömän pohjoisnavan, sillä lämpötilan noustessa lumi sulaa napajäätiköillä hurjaa vauhtia. Jäätikkö on heijastanut 80 prosenttia auringonsäteilystä takaisin avaruuteen, mutta tumma vesi kerää lämmön.

Edessä kaikkien aikojen kansainvaellus

Koko elämänmuotomme on kestämättömällä pohjalla.

– Jos talouden ja kulutuksen kasvu jatkuu samaa vauhtia kuin viimeiset 50 vuotta, tarvitsisimme kolmen tai neljän maapallon resurssit vuonna 2050. Ilmastonmuutos on isoin ongelma, muttei suinkaan ainoa, Jouni Keronen varoittaa.

Al Goren ja Mark Lynasin kirjojen mukaan hiilidioksidi säilyy ilmakehässä tuhansia tai kymmeniä tuhansia vuosia. Päästöt lämmittävät maapalloa.

Metsää tuhotaan 38000 hehtaaria joka päivä, vuodessa Kreikan kokoinen metsäpinta-ala.

Merenpinta nousee, kun vuoristoissa olevat jääkasat sulavat ja valuvat mereen. Suuri osa maailman ihmisistä on asettunut rantojen tuntumaan.

Edessä voi olla valtava muuttoliike, kaikkien aikojen kansainvaellus.

– Tämäkö on se perintö, jonka me annamme tuleville polville? Työskennellessäni jenkeissä siellä oli pessimistinen näkemys, ettei mitään merkittävää muutosta ala tapahtua ennen kuin senaattorien rantatontit ovat vaarassa.

Tuomiopäivän profeettaa toiveikkaampi

Lähes kaikki käyrät ja tutkimustulokset, joita Jouni Keronen esittelee tietokoneeltaan, näyttävät huolestuttavilta, mutta mies ei ole tuomiopäivän profeetta, jonka mielestä peli olisi jo menetetty.

– Kymmenen vuoden kuluessa ihmiskunnan täytyisi päästä saastuttamisessa lasku-uralle ja tehdä useita tärkeitä muutoksia. Tarvittavat toimenpiteet eivät ole ylivoimaisia. Kysymys on siitä, haluammeko me todella tehdä ne.

Tänä vuonna on näkynyt muutamia positiivisia merkkejä asennemuutoksesta. Hiilidioksidipäästöjään vähentävä Kiina on tullut vakavissaan mukaan ilmastoneuvotteluihin.

Venäjällä päätettiin uusiutuviin energiamuotoihin liittyvästä lainsäädännöstä, ja pääministeri Dmitri Medvedev oli mukana samassa paneelikeskustelussa, jossa Keronen oli keskustelijana.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama esitti kunnianhimoisen suunnitelman hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

– Vielä reilu puoli vuotta sitten tuntui, ettei mitään kehitystä tapahdu, mutta nyt kissa on nostettu niin korkealle pöydälle kuin vain voi. Kysymys on nyt siitä, saammeko me suuret massat ymmärtämään ongelman luonteen ja muuttamaan tapojaan sekä äänestämään poliitikkoja, jotka kantavat vastuun asiasta.

– Olen toiveikas tulevaisuuden suhteen, vaikka kansalaisille ei pidäkään antaa missään nimessä sellaista viestiä, että homma on hoidettu.

Kulutus vähenee pienillä käytännön teoilla

Kulutustottumusten järkevöittäminen tapahtuu pienten konkreettisten tekojen kautta. Kun ne kaikki summataan yhteen, kokonaisvaikutus on merkittävä.

Vähän saastuttava sähköautoilu on yksi osa muutosta ja yleistynee jatkossa. Jouni Keronen ajaa sähköautoa.

Hän asennutti kesämökilleen ilmalämpöpumpun, joka säästää 30 prosenttia sähköstä. Mökille tulee myös Kotinäyttö-energiapaneeli, jonka avulla voi seurata energiankulutusta ja tehdä toimenpiteitä, jos ei-toivottua kulutusta esiintyy.

Kerosten kotiin vaihdettiin led-lamput.

Säännölliseen ruokavalioon kuuluu villikala.

Sähkö tulee kotiin hiilidioksidivapaista lähteistä.

Luentopalkkionsa Jouni on sijoittanut viime vuosina Kirkon Ulkomaanavun ”toisenlaisiin lahjoihin”, joilla on hankittu vuosittain muutaman sataa puuta.

– Olen käytännön ihminen. Ihastelen niitä, jotka ovat tehneet ympäristönsuojelun takia tosi isoja elämänmuutoksia ja elävät hyvin kurinalaisesti ja vähällä energialla.

– Meidän perheessä on edetty rauhallisesti askel askeleelta. Esimerkiksi suihkunkäyttö on helppoa vähentää puoleen. Perheemme energiankulutus on vähentynyt yli puolet, ehkä jopa 75 prosenttia kohtuullisen pienillä valinnoilla.

Olenko osa ongelmaa vai ratkaisua

Miettiessään, miten ilmastonmuutokseen voisi vaikuttaa tehokkaimmin, Jouni Keronen sai musiikki-ihmisiä innostumaan asiasta ja oli perustamassa tuttaviensa kanssa ympäristövalistusta antavan Myrskyvaroitus-yhdistyksen. Sen ideana on valjastaa ihmisiä aktivoitumaan ekoasioissa.

Mukaan pyydetyt muusikot herättävät kiinnostusta aihetta kohtaan ja auttavat ihmisiä ymmärtämään, ettei kulutustottumusten muuttaminen ole ylivoimaisen vaikeaa.

Talvella Helsingin Musiikkitalossa kokoontui 150 muusikkoa saamaan informaatiota ilmastonmuutoksesta. Tavastia-klubilla järjestetään 22. syyskuuta seuraava iso tilaisuus. Myrskyvaroitus-iltamissa asiantuntijat tekevät tietoiskuja ja korkeatasoiset panelistit ja muusikot esiintyvät. Lipputuloilla saadaan varoja järjestön toimintaan ja hankitaan puita kehitysmaihin.

– Psykologinen puoli, johon Myrskyvaroitus pyrkii vaikuttamaan, on tärkeä. Aluksi ihminen ajattelee neutraalisti, ettei esimerkiksi ilmastonmuutokseen vaikuttaminen ole minun asiani. Kun asia alkaa koskea itseä ja siitä tulee totta, tulee turhautunut suuttumus: mitä minun täytyy tehdä?

– Seuraavaksi käydään sisäistä neuvottelua ja kaupankäyntiä: täytyykö minun tehdä oikeasti muutoksia? Sen jälkeen saattaa iskeä depressio, mutta lopulta ihminen huomaa, etteivät vaadittavat muutokset ole niin dramaattisia, Jouni Keronen kuvaa ekoihmisen kasvulle tyypillistä sisäistä prosessia.

Pelkkä rukoileminen ei riitä

Kerosen pariskunta tapaa käydä kerran, pari kuussa Vanhan kirkon ja Agricolan kirkon tilaisuuksissa.

Jouni osallistuu myös kristittyjen johtajien kouluttamiseen perustetun Global Leadership Summit -yhteisön (GLS) aktiviteetteihin. Hän kuuluu kansainvälisen järjestön Suomen johtoryhmään.

– GLS:n yhteiskristillinen ideologia on, että globaali toivo elää paikallisissa kirkoissa. Mukana on maailman huippujohtajia. Suomessa yhteisö lisää seurakuntien johtamisosaamista.

– Ajattelin, että tämä yhteisö voisi olla minun tapani olla mukana kristillisessä toiminnassa. Olen yrittänyt markkinoida ilmastoasiaa ja saanut siihen vastakaikua.

Keronen on käynyt jonkin verran puhumassa ympäristöasioista kirkoissa. Hän pitää kirkkoa hyvänä kanavana ympäristötietoisuuden lisäämisessä.

– Olen lukenut kirkon ympäristöstrategian ja kommentoinut sitä. Se on loistava kirkon oman toiminnan kannalta, mutta seurakuntalaisia täytyisi vielä aktivoida toimimaan jokapäiväisessä elämässään. Ei riitä, että rukoillaan. Hyvien ajatusten täytyy kanavoitua myös teoiksi.

Istuta vielä se omenapuu

– Toivon, että kristityt saisivat ympäristöherätyksen. Maailmassa on yli kaksi miljardia kristittyä. Periaatteessa me voisimme ratkaista koko tämän ympäristöongelman, Jouni Keronen haastaa.

Vaikka ongelmat ovat suuria ja niiden ratkaisu vaikeaa, lamaantuminen ja välinpitämättömyys maapallon tulevaisuudesta ovat viheliäisiä vaihtoehtoja.

– Päätän yleensä esitykseni Martti Lutherin ajatukseen, jonka mukaan tänään kannattaa istuttaa puu, vaikka tulevaisuus näyttäisikin vähän toivottomalta.

 



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä