12.5.2016Teksti Janne VillaKuva Andreas Janett

Papin tytär Kaisa Korhonen: Tein sovinnon taustani kanssa

Vasemmiston ja kirkon vanha vastakkainasettelu on ohi myös kulttuuriradikaali Kaisa Korhosen osalta.
–  Ei tämä uskonnollinen puoli minusta katoa, se on osa minua. Kielsin sen joskus, kun vahvasta uskonnollisesta taustasta täytyi repäistä itsensä irti.

k-19-2016-4-Kaisa Korhonen

Vasemmistolaisen laululiikkeen ja teatterin keskeinen hahmo Kaisa Korhonen tuli tunnetuksi vuoden 1966 Lapualaisoopperasta, jossa hän näytteli punaista kansanedustajaa. Esityksestä tehtiin äskettäin uusi konserttiversio.

– Aihe on yhä ajankohtainen. Se on rauhan ja rakkauden puolesta, vihanpitoa ja väkivaltaa vastaan.

Yksi Korhosen 1960-luvun laulu – En kai vain ole nimikristitty – nostatti ison moitteiden sarjan.

– Ihmiset ymmärsivät sen väärin. Ei se ollut kirkon vastainen vaan asetti kyseenalaiseksi ulkokultaisen elämäntavan: pitää näyttää hyvältä, vaikka sydän ei olisi yhtään mukana.

Kaisa Korhosen isä Kusti Korhonen työskenteli Sisälähetysseuran johtajana, Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton pääsihteerinä ja kirkkoherrana. Talvisodassa haavoittunut kirkonmies toimi myös Asevelipapit ry:n sihteerinä.

Virsiä kuunnellessaan Korhonen palaa aina lapsuuteensa.

– Olin usein kirkossa isän mukana, kun hän puhui ympäri Suomea. Ei tämä uskonnollinen puoli minusta katoa, se on osa minua. Kielsin sen joskus, kun vahvasta uskonnollisesta taustasta täytyi repäistä itsensä irti.

Kaisa Korhonen sanoo häpeävänsä, että nuorena radikaalina piti vanhempiensa uralla jatkavia papinlapsia pinnallisina.

– Ajattelin heidän seuraavan käytettyjä latuja. Kaikki ei varmaan ollut niin. Olin ihan liian jyrkkä.

Lue Kaisa Korhosen koko haastattelu Sanasta 19/2016

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä