7.8.2014Teksti Vesa KeinonenKuva Rami Marjamäki

Rukouksessa olemme kaikki yhtä

K-32-2014-04-Sisar Leena B
Sisar Leenan mielestä ihminen kaipaa sisäistä rauhaa ja hiljaisuutta, mutta maailmasta ei kuitenkaan voi eristäytyä sillä toisten kärsimystä ei voi jättää huomiotta.

Hiljainen elämä. Savitaipaleella asuva opettaja Leena Saikkonen löysi aikuisiässä hiljaisuuden ja retriitit. Eläköitymisen jälkeen kypsyi vähitellen otollinen hetki isolle elämänmuutokselle.

Pieni eteläkarjalainen Savitaipale kauniina alkukesän päivänä. Raitilla harvoja kulkijoita, kauppojen edessä pari autoa.

Harvalla lienee aavistus, että aivan kirkonkylän tuntumassa toimii Ekumeenisen Karmeliittayhteisön pohjoisin erakkokappeli. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään hämyisä holvirakennus, vaan aivan tavallinen viihtyisä suomalaisasunto.

Sisar Leena Saikkosen elämä ei monessa suhteessa poikkea niin sanotusta normaalista elämästä. Mutta kuitenkin eron tuntee. Läsnä on syvä hiljaisuus. Sen mahdollistaa hiljainen rukous ja syvästi sisäistetty karmeliittojen elämäntapa.

Luokkahuoneen hälystä hiljaisuuteen

Sisar Leena ei ole aina saanut nauttia hiljaisesta elämästä. Hän teki elämänuransa aineenopettajana pääosin teini-ikäisten parissa.

Leena myöntääkin aina silloin tällöin hälyisessä luokassa haaveilleensa rauhasta ja hiljaisuudesta.

– Kotini ei ollut mitenkään uskonnollinen, mutta rippikoulun aikoihin aloin miettimään, mistä koko elämä oikein on lähtöisin. Joitakin ystäviäni tuli uskoon, ja itsekin kävin jonkin aikaa seurakuntanuorissa. Sitten se kuitenkin jäi.

Pitkän etsikkoajan jälkeen kristinusko tuli uudelleen Leenan elämään. Välillä hän oli lukenut myös buddhalaisia kirjoituksia. Sieltä ei vastauksia kuitenkaan löytynyt.

– Taidan olla tällainen myöhäsyntyinen vakaumuksellinen kristitty. Olin jo päälle 40-vuotias, kun erityisesti psalmit alkoivat kiinnostaa kovasti. Aloin lukea niitä ja joitakin psalmeja opettelin jopa ulkoa. Ne upposivat hyvin syvälle sieluuni.

Uuden vuosituhannen alussa Leena kohtasi retriitit. Niihin hän jäi heti koukkuun.

– Kävin usean vuoden ajan säännöllisesti Morbackan hiljaisuuden yhteisössä Turun lähellä. Hiljaisuus alkoi vetää yhä enemmän puoleensa.

– Lopulta aloin viettää hiljaista elämää myös kotona. Jotenkin alkoi tuntua, että sekään hiljaisuus ei välttämättä riittänyt.

Hiljainen rukous veti puoleensa

Jokunen vuosi myöhemmin Leena osallistui Morbackassa sisar Hannele Kivinen de Faun pitämään kontemplatiivisen eli hiljaisen rukouksen retriittiin.

– Tuossa vaiheessa en oikein edes tiennyt mitä kontemplatiivinen rukous oli, mutta tuli vain sellainen olo, että siihen retriittiin on päästävä. Se viikonloppu oli kaikin tavoin voimallinen.

Retriitin yhteydessä Leena tutustui sisar Hanneleen ja alkoi käydä Vartiosaaressa. Sisar Hannele johti siellä Ekumeenisten Karmeliittojen luostaria.

– Paikasta tulikin minulle hengellinen koti. Kävin siellä joitakin vuosia kuukausittain, olin aina jokusen päivän kerrallaan.

Muutama vuosi myöhemmin Leenan äiti kuoli.

– Olin huolehtinut paljon hänen asioistaan. Äidin menehtymisen jälkeen minulle oli tullut selväksi, että haluan mennä Vartiosaareen pidemmäksi aikaa. Vuonna 2012 olinkin siellä seitsemän kuukauden jakson.

Tuona aikana Leena sisäisti karmeliittojen elämäntavan. Keskeinen osa sitä on neljä päivittäistä rukoushetkeä. Lisäksi päivään sisältyy hiljaista rukousta, työntekoa, lukemista ja mietiskelyä.

– Karmeliittojen elämässä on tietty rytmi ja rakenne, jonka takana on jotakin suurempaa kuin minä itse. Kaikki lähtee siitä, että olen olemassa täysin Jumalaa varten.

Vuonna 2010 karmeliittaspiritualiteettiin syvemmin tutustunut Leena otti merkittävän lisäaskeleen kohti uudenlaista elämäntapaa.

– Tuolloin annoin neljän muun suomalaisen kanssa Ekumeenisten Karmeliittojen familiaanijäsenlupaukset.

Pari vuotta myöhemmin Leena antoi Espanjan Toledossa luostarijäsenlupaukset. Sen merkkinä hän myös sai oikeuden kantaa karmeliittojen ruskeaa asua.

– Ei minun oikeastaan tarvinnut edes miettiä lupausten antamista. Päätös oli valmiina, se oli jo pitkään kypsynyt sisälläni.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä