14.1.2016Teksti Saila KeskiahoKuva Thomas Banks

Makeaa sielun täydeltä

k-02-2016-04-Siiri Toiviainen@Thomas Banks
Durhamissa väitöskirjatutkimustaan tekevä Siiri Toiviainen pohtii Gregorios Nyssalaisen kirjoitusten äärellä, mistä ihminen jää osattomaksi, jos hän keskittyy vain katoavaan maailmaan.


Rajallisesta ei voi etsiä rajatonta tyydytystä, ajattelivat kirkkoisät. Siiri Toiviainen tutkii heitä työkseen.

300-luvun lopulla Nyssa ei ole kuumimpien teologisten keskustelujen näyttämö. Se on pienehkö, maaseudun ympäröimä kaupunki, eräänlainen aikansa Seinäjoki.

Nyssa sijaitsee Kappadokiassa, nykyisen Turkin alueella. Kaupungissa on rikas eliitti ja laaja köyhälistö mutta myös virkamiehiä ja pienempiä maanomistajia. Siellä myös ajattelee, kirjoittaa ja työskentelee piispa, jonka myöhempi kirkkohistoria tuntee Gregorios Nyssalaisena. Hän on ortodoksisen ja katolisen kirkon kunnioittama pyhä ihminen.

Gregorios on varakkaasta perheestä. Hän on saanut hyvän koulutuksen ja tuntee aikansa aatevirtaukset perin pohjin. Gregorioksen perhe on kristitty. Hänen veljensä Basileios on myös suuntautunut kirkolliselle alalle, piispaksi, luostarilaitoksen uudistajaksi ja köyhäinhoidon kehittäjäksi.

Gregorios on enemmän pohtija- ja saarnamiehiä. Hän pohtii kirjoituksissaan paljon tarvetta, mielihyvää, ylettömyyttä ja syntiä. Hän miettii, missä kulkee tarpeen ja mielihyvän raja.

Aisteista mielihyvään

Noin 1600 vuotta myöhemmin Siiri Toiviainen pyörittelee samoja kysymyksiä Gregorios Nyssalaisen tekstien äärellä. Hän tekee väitöskirjatutkimustaan Durhamin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Tutkimuksen aiheena on mielihyvän ja synnin suhde Gregorios Nyssalaisen ajattelussa.

Durhamiin mennessään Toiviainen ajatteli keskittyvänsä aisteihin ja syntiin. Pian hän kuitenkin huomasi, etteivät aistit itsessään ole Gregoriokselle ongelma vaan se, mihin niitä käytetään.

– Lähes aina, kun Gregorios puhuu synnistä, hän puhuu myös mielihyvästä.

Vaikka ei se aina pahasta ole.

– Ongelma syntyy silloin, kun mielihyvästä tulee tekojen korkein päämäärä. Se peittää alleen syvemmän, hengellisen todellisuuden.

Se oli syntiinlankeemuksenkin lähtölaukaus: hedelmä oli kaunis katsella, siispä se täytyi olla hyvä.

Mihin Nyssalainen ajatuksineen päätyi, lue koko juttu Sanasta 2/2016!


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä