27.2.2014Teksti Hellevi PoutaKuva Jani Laukkanen

Tarinasta voi humaltua

Kirkolla on Juhana Torkin mukaan ylivertaisempi tarina kuin millään yrityksellä. Miksi kirkko ei luota tarinaansa, vaan melkeinpä häpeää sitä, tarinoiden vallasta kirjan kirjoittanut teologian tohtori ihmettelee.

k-13-2014-4-Juhana Torkki 02
Juhana Torkin mukaan tarinat ovat ihmiskunnan alkuperäisin huume.

Oletko tullut ajatelleeksi, että käytät päivittäin kapinetta, jossa ei ole tapahtunut merkittävää tuotekehitystä 50 000 vuoteen? Se kapine on aivosi.

– Kuvitellaan tilanne, jossa ihmisalkio tuhansien vuosien takaa pystyttäisiin herättämään eloon ja se saisi kasvaa nykyisessä yhteiskunnassamme. Voisi olla, ettei hän ei älyllisesti poikkeaisi juurikaan tämän päivän ihmisistä, sanoo teologian tohtori Juhana Torkki.

Häneltä on ilmestynyt kirja Tarinan valta, jossa hän osoittaa lukuisin esimerkein ja tutkimustiedoin, miten ihmisen perusluonne on sama kuin oli luolamiehen aikaan. Hän lumoutuu tarinoista, haluaa olla mukana saaliinjaolla sekä kuulua heimoon.

Torkki kuvailee, miten luolaihmiset olivat kaadetun karhun kimpussa, vaikka karhu vielä höyrysi. Jokainen halusi saaliista oman osansa. Oman osuuden tavoitteleminen on nykyihmisenkin geeneissä, koska yhteistä vatsaa ihmiskunnalla ei ole. Paljaimmillaan saaliinjakoa tehdään muun muassa kunnanvaltuustoissa.

Luolaihmiselle oli tärkeää kuulua heimoon, sillä heimo oli hänen turvansa. Enää heimoon kuuluminen ei ole elämän ja kuoleman kysymys, mutta heimoihin ihmiset yhä hakeutuvat. Nykytekniikan myötä niitä syntyy näppärästi mitä erilaisimpien asioiden ympärille. Yhteistä niille ovat arvot, päämäärät ja viholliset.

– Tosin kaikkia eivät asiat kiinnosta. Heille on tärkeää vain olla mukana porukassa, Juhana Torkki huomauttaa.

Nykyheimot käyttäytyvät niin kuin heimot vuosituhansia sitten. Kaikki, mikä on vierasta ja erilaista, on lähtökohtaisesti pahaa ja pelottavaa.

Lue koko juttu tämän viikon Sanasta


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä