23.3.2017Teksti Janne VillaKuva Jani Laukkanen

Askeesi opettaa palvelemaan
oikeita päämääriä

k-12-2017-04-Joona 02
Joona Salminen on kirjoittanut myös elokuvista, jotka käsittelevät moraalia, yksilön kehitystä ja elämän tarkoitusta. – Voi olla, että askeetit suhtautuisivat kielteisesti elokuviin, vaikka niistä voi oppia paljon. Pääsiäisliturgioissakin on näytelmällisiä performansseja. Jeesus oli mestarillinen tarinankertoja, ja myös kirkko voisi tuottaa aktiivisesti meidän aikaamme puhuttelevia tarinoita.


Askeettisen kilvoittelun ei tarvitse olla äärimmäistä kaikesta luopumista ja erämaahan menemistä, vaan se voi olla myös maltillista kaupunkielämää ja kohtuullista elämän hallintaa, Joona Salminen sanoo. Tutkija-pappi väittelee ensi lauantaina Helsingin yliopistossa asketismista ja varhaiskristillisestä elämäntavasta.

Teologi Joona Salmisen käsissä on väitöskirja, jonka hän on saanut haastattelupäivänä painosta. Professori Risto Saarisen johtaman Suomen Akatemian huippututkimusyksikön kasvatti tutki varhaiskristittyjen asketismia.

– Askeesi tarkoittaa toistamista ja harjoittamista. Askeetti taistelee pahoja ajatuksia ja huonoja impulsseja vastaan. Vaikka ihminen voi päästä kuinka pitkälle kilvoittelussaan, hän saattaa aina langeta. Siksi kilvoittelu on jatkuvaa toimintaa, Salminen selvittää.

Nykyaikaiseen länsimaiseen elämäntapaan kuuluu Salmisen mukaan monia askeettisia piirteitä. Aikamme asketismi ei tosin useinkaan perustu uskonnollisille lähtökohdille.

Ruokavaliot ja paastoaminen, meditointitekniikat ja urheilullisuus palvelevat yksilöllisen identiteetin muodostumista ja yhteisöllisiä päämääriä.

Elämäntaidon ja -hallinnan opettajia toimi jo antiikin aikoina. Salminen keskittyy väitöskirjassaan kirkkoisä Clemens Aleksandrialaiseen (n. 150–215).

Kristillisen käyttäytymisoppaan tekijä tulkitsi aikansa populaareja opetuksia Raamatun tekstien valossa. Hän opetti kaupunkikristityille elämänhallintaa hyödyntäen antiikin filosofiaa.

– Hyvin korkeasti oppinut Clemens osasi välittää aikalaisilleen kristillisiä viisauksia uskottavasti. Tämä olisi arvokas ominaisuus myös tämän päivän kristityille, Salminen huomauttaa.

– Kristillisestä elämäntavasta voi puhua niin, ettei se kuulosta kahjolta. Clemens perusteli käytännölliset suosituksensa konkreettisesti. Hän oli kulttuurimyönteinen mutta myös rakentavalla tavalla kriittinen.

Clemensin mukaan hyvät käytännöllisen elämän ohjeet ovat löydettävissä Raamatun kirjoituksista.

– Jumala ei lähesty ihmisiä vain Herrana vaan myös kasvattajana ja hellänä isänä, joka ohjaa lapsiaan oikeanlaiseen ja hyveelliseen elämäntapaan.

Tavallinen arkielämä on arvokasta

Kaupungissa kilvoitelleet kristityt eivät eristäytyneet maailmasta. He osoittivat olevansa järkeviä kansalaisia ja osallistuivat sosiaalisiin rientoihin. Heillä oli kuitenkin omat ihanteensa. Clemens antoi ohjeita esimerkiksi urheiluun, nauramiseen ja juhlimiseen liittyen.

Askeesi on nähty yleensä vastakulttuurina maalliselle elämälle. Salmisen tutkimus avartaa tätä käsitystä.

– Asketismi ei aina merkitse vastakulttuuria, vaan sillä saattaa olla myös ihmisiä yhdistävä merkitys. Sen avulla yksilö tai ryhmä tavoittelee ympäröivän yhteiskunnan arvonantoa ja tunnustusta. Clemensin ohjeet ovat kiinnostava esimerkki tällaisesta asketismin muodosta.

Clemens opetti Aleksandriassa varakkaita teinejä. 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä