12.11.2015Teksti Päivi HäkkinenKuva Jussi Häkkinen

Viatonta hauskuutta

k-46-2015-01-Kansi C

Turkulainen kirjailija Kirsti Ellilä epäilee, että usko rakkauteen ja hyvyyteen on ollut hänen uransa suurin este.

Kirjailija Kirsti Ellilää on vaikea saada lokeroon. Jos kirjastossa käy kurkistamassa Ellilän tuotantoa, löytää itsensä romantiikkahyllyltä. Miehen tuoksu ja Nainen, joka kirjoitti rakkausromaanin pistävät silmään ensimmäisenä.

Tulkinnasta tulee helposti hätäinen.

Turkulaisen puutalokodin sivistystä huokuvassa olohuoneessa istuu nimittäin vakava nainen. Yhden seinän peittää massiivinen kirjahylly, josta pilkistää Blixeniä, Hemingwayta ja Dostojevskia. Oven yläpuolelta katsoo Jeesus.

– Joskus epäilen, että syvällisen maineen kirjailijana saa, kun kirjoittaa kolkkoja, toivottomia kirjoja. Tyhmän maineen taas saa, jos kirjoittaa lohdullisia kirjoja, Ellilä sanoo.

Toivottomiin kirjoihin ehkä olisikin löytynyt aineksia Ellilän omasta lapsuudesta, jota hän kuvailee onnettomaksi. Silti lämmin huumori ja onnelliset loput ovat hänen tavaramerkkejään.

– Lapsena kärsin lukihäiriöstä. Sodan varjo näkyi vielä perheessämme. Porin Cygnaeuksen kansakoulua sanottiinkin osuvasti Synkäksi. Opettajan kanssa en tullut toimeen.

Elämässä ylipäätään hauska ja vakava kuuluvat Ellilän mielestä yhteen.

– Huumorihan kumpuaa usein juuri vaikeista asioista.

Viihdekirjoistaan huolimatta Ellilä ei pidä itseään kovin suurena huumorin ystävänä.

– Jonkin verran viljelen ironiaa. Silti ajattelen, että ironia on ihmiskunnan syöpä. On tosi raikasta, että voi olla ihan tosissaan myös ilman ironiaa. Tällä hetkellä viaton huumori ja arkiset elämän kommellukset tuntuvat virkistäviltä.

Kirkkokomiikkaa

Kommelluksia elliläläisittäin nähtiin viime keväänä Teatteri Maneerin lavalla Turussa, kun Ellilän Kirkko-trilogiana tunnettu kirjasarja Pappia kyydissä, Pelastusrenkaita ja Ristiaallokkoa tiivistyi näytelmäksi Pappeja kyydissä.

Uskonnollisten aiheitten parissa Ellilä on itselleen tutulla maaperällä. Hän on kokenut roolinsa usein ymmärtäjäksi, mutta myös etsijäksi. Eräänlaisena prosessin sivutuotteena syntyi Kirkko-trilogiakin, jossa vakavana vellovaa naispappeuskiistaa ruoditaan vauhdikkaan ja oivaltavan ihmissuhdekomedian kautta.

Kaikki sai alkunsa hengellisestä kokemuksesta, jonka seurauksena Ellilä alkoi uudelleen lähentyä luterilaista kirkkoa...

Tämä juttu on katkelma. Luen Ellilän haastattelu kokonaisuudessaan Sanasta 46/2015!


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä