22.12.2016Teksti: Marko Kulmala

Kerro totuus

Mikä on vaikeinta? Vaikeinta on kertoa totuus.

Jokaisella ihmisellä on tarina ja jokainen on tarinankertoja. Kerromme jotain tarinaa itsestämme itsellemme ja muille joka tapauksessa, tiesimme sitä itse tai emme.

Se mitä sanomme, se miltä näytämme, se kertoo tarinaa. Se ei ole koko tarina.

Oman tarinamme punainen lanka on siinä, mitä teemme. Tekomme näyttävät parhaiten sen, mikä on todellinen tarinamme. Tekojamme usein juuri salaamme. Opimme valehtelemaan itsellemme ja toisillemme. Tämä kaikki on hyvin inhimillistä. Minä valehtelen ja sinä valehtelet. Kun astumme hetkeksi yhdessä totuuden valoon ja näemme asiat niin kuin ne ovat, saamme kokea hetkellisesti vapautta. Hetken pituus riippuu siitä kuinka usein uskallamme astua valoon.

Totuus ja fakta ovat kaksi eri asiaa. Se mitä tapahtuu on fakta. Totuus on se, mitä ajattelemme siitä mitä tapahtuu. Valheen tarkoitus on eksyttää faktoista, totuuden tarkoitus on ymmärtää mitä fakta tarkoittaa. Aina emme ymmärrä, että fakta on fakta. Joskus fakta on niin monimutkainen, että sitä on vaikea ymmärtää. Joskus fakta on niin yksinkertainen, että sitä on vaikea hyväksyä.

Kuvittelin taannoin olevani urheilullinen. Kun tarkastelin urheilullisuuttani tarkemmin, huomasin, että urheilullisuuteni tarkoitti sitä, että katson paljon urheilua televisiosta. Urheilun seuraaminen ei kohota kuntoa. Nyt kaksi vuotta ja 30 kiloa myöhemmin faktat ovat muuttuneet. Liikun kolme kertaa viikossa ja syön terveellisemmin.

Muutos alkoi tarinasta. Totesin, että minulla on väärä tarina käytössä itsestäni. Ensimmäisen 9 kuukauden aikana en käynyt vaa’alla kertaakaan. Sen sijaan katsoin kalenteriani. Alkoiko sinne ilmestyä merkintöjä, jotka kertovat liikkumisesta? Alkoi. Katsoin lautastani ja tutkin, alkoiko lautaselle ilmestyä terveellisempiä aterioita? Alkoi. Paino putoaa sen jälkeen itsestään. Katsoin itsenäni peilistä ja tutkailin, alkaako peilikuvan ihminen näyttää hieman terveemmältä? Alkoi.

Kun kerromme itsestämme ehdottomuuksia, lausumme ajatuksia, jotka alkavat esimerkiksi ”minä en koskaan”, kannattaa kysyä itseltä, että aivanko totta. Enkö koskaan?


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä