Megadeth: Super Collider

91OTheplqBL. SL1500
















Universal

***

Megadeth ja etenkin sen nokkamies, vokalisti ja kitaristi Dave Mustaine, ovat metallimusiikin eriskummallisimpia kokonaisuuksia jo vuodesta kirves. Mustaine (tulee Mustosesta, miehellä on suomalaisia sukujuuria) on tunnettu paitsi nihkeästä suhteestaan metallijätti Metallicaan, jossa hän vaikutti sen alkuvuosina, myös vaihtelevista suhteistaan päihteisiin ja Jumalaan.  

Thrash metalin legenda on saanut uransa aikana synnytetyksi eittämättömiä sellaisia klassikkolevytyksiä kuin Countdown To Extinction ja Rust In Peace 90-luvulla. Viimeisimmät pitkäsoitot eivät pienistä helmistään huolimatta ole kuitenkaan ole olleet kantavia kokonaisuuksia. 

Keskitempoiset ja pikkurivakat menopalat seuraavat toisiaan. Mustainen omalla tavallaan kiehtova, hieman nariseva ja narratiivinenkin laulutapa on tallella. Vaan sävellykset eivät ole kummoisia. Yhtye taitaa biisiensä näppärän peruskuljettamisen kokemuksen kautta. Sieltä täältä kuulee hienoja kaikuja bändin pitkän uran alkumetreiltä, kuten Dance In The Rainin hienossa riffittelyssä. Kasassa kokonaisuus pysyy, mutta tyydyttävällä meiningillä vain. Piristysruiske on The Blackest Crow -kappale, joka alkaa kulmakarvoja kohottavalla countrytouhulla banjoineen ja vuiluineen teeman jatkuessa biisin myöhäisemmissäkin kohdissa. Hiven yllättävä Thin Lizzy -laina Cold Sweat toimii aivan hyvin, se kunnioittaa alkuperäistä teosta tyylikkäästi. 

Lyriikat eivät anna kovinkaan paljoa. Kansivihkoon tartuin kiinnostuneena, koska Mustainen jumalasuhde on kaikkea muuta kuin klassisen evankelikaalinen vaikka hän julistaakin syvää uskoaan elämänkertakirjassaan. Niitä tapoja olla hengenmies, niitä on vain niin paljon! Super Collider tarjoilee lyyrisesti Davemaisia outouksia, joissa otetaan kantaa ympäröivään yhteiskuntaan vankasti oman persoonan kautta ja käsitellään elämän epämukavuusvyöhykkeitä. On aina jotenkin vähän noloa etsiskellä jumalisia teemoja sanoituksista, mutta tämän yhtyeen kohdalla oman sisäisen hakukoneeni viritys moiselle taajuudelle lienee perusteltua. En löytänyt. 

Yhtyeen muuttuminen thrash metalin Rollareiksi alkaa olla pikku hiljaa totta. He tekevät nykyisellään teemakiertueita, joilla soittavat vanhoja klassikkoalbumeitaan ja tietenkin festareille sopivia best of -settejä. Uudelta studiolätyltä otetaan sitten yksi/kaksi biisiä ikäänkuin näytteeksi että hei, kyllä me vielä. Kyllä vanha fani edelleen keikoille menee, mutta uudet levyt ovat jääneet aika naftille kuuntelulle, niinpä varmaan tämäkin pitkässä juoksussa. 

 

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä