19.4.2018Sanat Heli KarhumäkiKuva Jani Laukkanen

Muutoksella tai ilman

Heli Karhumäki 03 MV

Kävin viikonvaihteessa tapaamassa kolmea ihmistä Sanan tulevia juttuja varten. Valoisasti jutustelevan korjaamoyrittäjän muistissa ovat rankat vuodet koulukiusattuna ja pitkä anteeksiannon prosessi.

Naislääkäri menetti liikenneonnettomuudessa koko perheensä, mutta selvisi musertavasta menetyksestä ja rohkeni suostua leskimiehen puolisoksi ja viiden lapsen äidiksi. 42-vuotias lähihoitaja kiertää blues-bändinsä kanssa seurakunnissa kertomassa, että aina on toivoa. Vielä seitsemän vuotta sitten hän eli alkoholismin painajaista valheiden ja väkivallan keskellä.

Näiden ihmisten elämässä usko Jumalaan ei ole ollut sokerihuurrettua hengellisyyden harrastelua, vaan rajua kamppailua elämän ydinkysymyksissä. Onko Jumalaa, joka välittää? Miten ikinä voin selviytyä?

Tässä lehdessä kerromme juuri päättyneestä Mahdollisuus muutokseen -missiokampanjasta. On hienoa, että 70 erilaista seurakuntaa pohjalaismaakunnissa onnistui IRR-TV:n ideoimalla tavalla yhdistämään voimansa medianäkyvyyden saamiseksi. Kristinuskosta tuli puheenaihe mediassa ja somessa. Seurakunnat järjestivät satoja tilaisuuksia kymmenille tuhansille ihmisille, kukin oman perinteensä mukaisesti, ilman keskinäistä oppikiistelyä. 

Muutama körttiliikkeen kellokas arvosteli sitä, että mainonnassa puhuttiin niin paljon uskon tuomasta muutoksesta. Pelättiin, että ihmisiä yllytettäisiin tunnekokemuksiin, jotka hälvetessään jättäisivät tyhjyyden tunteen. Kaikkea hengellistä painostusta onkin hyvä torjua, mutta palautteen perusteella sellaista ei kampanjassa näy olleen. Tilaa on ollut erilaisille ihmisille ja tarinoille. Muutosta ei ole vaadittu, vaan on kuunneltu niitä muutostarpeita, joita synnyttää elämä itse murheineen ja tappioineen. Monet ovat löytäneet kaipaamansa yhteyden seurakuntaan. 

Maallistuvassa Suomessa yhtä useampi etsii tietä kirkkoon ilman kodin mallia ja hengellistä perintöä. Siksi näkyvät kampanjat ovat toisinaan tarpeen. Sydän etsii, kunnes se löytää levon Jeesuksessa. Tien viitoittaminen sanalla ja sakramenteilla Jeesuksen lähetyskäskyn mukaan on yhä kristittyjen yhteinen tehtävä.

Eräs tuttavani pohti kampanjan muutospuhetta näin: ”Koen körttiuskoon juurrutettuna olevani sen tuhlaajapojan veljen kaltainen, jolle isä sanoi: ’Sinä olet aina ollut minun luonani ja kaikki, mikä on minun, on myös sinun.’ Sitten on niitä, joille usko on tuhlaajapojan uskoa. Heille muutos on mahdollista.”

Juuri niin. Tyyni lapsuuden usko ilman koetusten myrskyjä olisi helpoin elämänosa. Olisin suonut sellaisen noille kolmellekin, joista alussa kerroin. Mutta elämä vei heidät ahdinkoon, jonka syvyyksistä oli huudettava Jumalalta apua. Se annettiin, epätoivo väistyi, ja elämään tuli uusi toivo. Tästä Jumalan hyvyydestä he ovat valmiita kertomaan muillekin.

Kristitty on Jeesuksen oma, muutoksella tai ilman. Armo kuuluu jokaiselle.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä