14.6.2018Teksti Esa Hyvönen

Muinainen kapitalistien rahasampo

Vinjetti_Raamattu_02

Raamattu ja raha 1/5. Uskonnollinen eliitti käytti Jerusalemin temppeliä rahasamponaan, joka nieli surutta myös köyhien varat. Jeesuksen esiin nostama köyhä leski pennosineen on nuhdesaarna myös nykypäivän kapitalisteille.

Auringon nousun aikaan ihmisten silmät lähes sokaistuivat Jerusalemin temppelin julkisivusta heijastuvista auringonsäteistä. Seinää peittivät laajat kultalevyt. Näin ainakin, mikäli juutalaista historioitsijaa Josefusta on uskominen. 

Emme tiedä, onko Josefuksen kuvaus liioiteltu, mutta temppeli oli joka tapauksessa loistokas. Myös roomalainen historioitsija Tacitus tiesi kertoa temppelin tukipilareita koristaneista kultaisista viiniköynnöksistä, joissa oli miehen mittaiset kultaiset viinitertut.

Kuningas Herodeksen rakennuttamassa pyhäkössä oli vaikutteita mahtavista kreikkalaisista ja roomalaisista temppeleistä. Kuningas Salomon rakentama Jerusalemin ensimmäinen temppeli, jonka mitat löytyvät Vanhasta testamentista (2. Moos. 26, 1. Kung. 6; 2. Aik 3, Hes. 41:13-14), oli sen rinnalla vaatimaton rakennus.

Rikkaat lahjoittivat suuria summia temppelin ja sen liepeillä vietetyn pröystäilevän elämän ylläpitoon. Evankelista Luukas kuvaa, miten kävijät ihastelivat temppeliä, sen mahtavia rakennuskiviä ja lahjoina vastaanotettuja koristeita (Luuk. 21:5).

Lue koko juttu Sanasta 24/2018.

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä