26.3.2015Teksti Janne VillaKuva Lehtikuva

Katso ihmistä sivusta!

Via Crucis -pääsiäisvaellus koetaan 20. kerran Helsingissä pitkänäperjantaina 3.4. Käsikirjoittaja Veli-Pekka Hännisen uusi tulkinta, ”Sivustakatsojan pääsiäinen”, käsittelee ihmisen kyvyttömyyttä kohdata kärsimystä.

k-13-2015-6-Via Crucis
Vuoden 2014 Via Crucis -pääsiäisnäytelmän Jeesuksena oli Ilkka Villi.


– En halunnut konstailla tai häivyttää historiallista pääsiäistraditiota. Pyhät hetket, kuten viimeisen ehtoollisen ja Golgatan tapahtumat, käydään läpi aika perinteisesti, Veli-Pekka Hänninen kertoo.

Jos Raamattu esittää jonkin kohtauksen dialogin muodossa, Via Cruciksen juhlanäytöksen käsikirjoittaja seuraa alkutekstiä.

Hänninen avaa toisaalta pääsiäisen aina ajankohtaista sisältöä uudelta kantilta, aikamme ilmiöiden kautta.

Maailman suuren eriarvoisuuden ja kärsimyksen mainingit kantautuvat Suomeenkin, esimerkiksi kerjäläisten muodossa.

– On raskasta kääntää katseensa pois kärsivistä ja jatkaa elämää sivustakatsojana! Paljon ikäviä asioita painetaan piiloon.

– Ohi katsominen kovettaa meidät ja kuolettaa sisältä pala palalta. Via Cruciksen näkökulma on kärsimystä kohti katsominen.

Irvailun kohteena
pönäkät vallanpitäjät

Tämänvuotisessa Via Cruciksessa opetuslapset hyppäävät ulos rooleistaan ja puhuvat suoraan yleisölle monologeja minä-muodossa.

– Komiikkaakin on viljelty hieman. Jorma Uotisen esittämä Herodes on maneerinen hahmo, joka puhuu yhteisen show’n tekemisestä: ”Susta tulee vielä stara!”

Jeesuksen vangitsemiskeskustelu ylipappien kokouksessa on kuin satiiri seurakunnan työkokouksesta, jossa keskitytään rahasta puhumiseen.

– Irvailun kohteena ei ole Jeesus vaan valtaa käyttävien ihmisten turhantärkeys ja inhimillisyyden hukuttaminen byrokratiaan.

Hänninen tuntee kirkollisen tematiikan, sillä hän teki ensimmäisen uransa pappina.

Supersankari
pelastaisi surultakin

Käsikirjoittaja-pappi on kuvannut Jeesuksen inhimillisenä hahmona, joka epäröi ja kyselee.

– Miehen elämä ei ole pelkkää kutsumustietoisuutta, vaan hän on todella liemessä. Sisäiset epäilykset kalvavat. ”Ota pois tämä malja.”

Sankaruutensa kyseenalaistava Jeesus pohtii, voiko hänen tekonsa oikeuttaa sen surun, joka läheisille koituu.

– Alitajunnastani tuli Marian vastaus: Voit pelastaa tämän maailman vain kadotukselta, mutta surulta et voi pelastaa ketään.

– En rakentanut mitään supersankaria, joka kävelee helposti läpi vaikeiden tilanteiden ja voittaa vastukset.

Pääsiäisvaelluksen Pilatus on opportunisti reaalipoliitikko ja aikansa showmies.

– Mediapersoona miettii aina, millaisen kuvan hän antaa asioista ulospäin. Kaiken muuttaminen viihteeksi on yksi satiirin aihe.

– Jeesus puhkaisi vahvemman oikeuden ja väkivallan varaan rakennetut valta- ja mediakuplat.

Totuudenpuhujan
päätä ei silitetä

Pääsiäistarinassa on yhä merkillisen hurja voima. Juhla rakentuu syyttömän ja väärin perustein tuomitun ihmisen kärsimyksen ympärille, Veli-Pekka Hänninen toteaa.

– Jeesus uskalsi sanoa, miten asiat ovat. Kuulijoille tuli olo, että hän puhui totta eikä fuskannut. Sellaisten ihmisten päätä ei silitellä. Hän maksoi kalliin hinnan siitä, että seisoi sanojensa takana.

Lue koko juttu Sanasta 13-14/2015


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä