7.7.2016Teksti Arja-Leena PaavolaKuva Lehtikuva/ AP Photo/Muhammed Muheisen

Kehitysyhteistyövaroilla katetaan pakolaiskriisin kustannuksia

k-27-2016-07-Kehitysrahat
Afganistanilaisia pakolaisia keskustelemassa De Koepelin vankilassa Hollannissa. Rikollisuuden vähennyttyä Hollanti on antanut Norjan ja Belgian käyttää tyhjiä sellejään. Pakolaistulvan tultua joitakin hollantilaisia vankiloita on muutettu vastaanottokeskuksiksi.

Viime vuoden tilastojen perusteella voisi päätellä, että monien EU-maiden antama kehitysapu olisi noussut merkittävästi. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportin mukaan teollisuusmaiden kehitysapuun varaamat rahasummat kasvoivat viime vuonna ennätystasolle.


Myönteiseltä vaikuttava suuntaus perustuu kuitenkin osittain siihen, että pakolaiskriisin kustannuksia katetaan kehitysyhteistyövaroilla ja siten monista EU-maista on tullut oman kehitysapunsa vastaanottajia. Myös Suomi laskee pakolaisten vastaanottamisesta koituvia kuluja osaksi kehitysyhteistyötä.

– Järjestökentällä olemme seuranneet tilannetta huolestuneina. Vaikuttaa siltä, että monissa EU-maissa pakolaiskriisin kustannuksia käytetään kehitysyhteistyöprosenttien keinotekoiseen paisuttamiseen sen sijaan, että varoilla puututtaisiin pakolaisuutta aiheuttaviin tekijöihin. Entistä pienempi osa rahoista suuntautuu varsinaiseen köyhyyden poistamiseen liittyvään työhön, kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki Kepasta toteaa.

Sodan jo sytyttyä on myöhäistä pyrkiä korjaamaan tilannetta kehitysavulla. Rauhan ja vakauden ylläpitämiseksi demokratian tukeminen ja koulutuksen lisääminen ovat keskeisiä seikkoja.

Tilastokikkailua

OECD-maat antoivat viime vuonna yhteensä noin 120 miljardia euroa kehitysapua. Turvapaikanhakijoista syntyviä menoja laskettiin mukaan 10,62 miljardia euroa, josta pääosa käytettiin maiden omien rajojen sisällä.

Muun muassa Kreikan ja Ruotsin kehitysavuksi katsotut menot kasvoivat yli kolmanneksella pakolaiskriisin johdosta, ja joidenkin maiden kohdalla jopa yli neljännes virallisesta kehitysavusta ohjattiin omien menojen kattamiseen. Esimerkiksi 27 prosenttia Itävallan, yli 25 prosenttia Italian ja 22 prosenttia Hollannin virallisesta kehitysavusta ei koskaan poistunut kotimaasta.

– Kyse on tilastokikkailusta, joka ei sinänsä ole laitonta, sillä kehitysyhteistyökriteerit sallivat tämän, Mäki sanoo.

Aiemmin pakolaisten vastaanottokuluihin käytetyt summat ovat olleet pieniä määriä kehitysavun kokonaislukuihin verrattuna, mutta viime vuonna ne haukkasivat yhä suuremman osan. Varsinkin Suomessa kehitysmäärärahoja on jo leikattu dramaattisesti, joten kokonaisvaikutus on siksi suuri.

– On lyhytnäköistä käyttää varat Suomessa. Oleellista olisi saada luotua olosuhteet, joissa ihmisten ei tarvitse lähteä pakolaisiksi. Tätä myös suomalaiset ajattelevat kyselytutkimusten mukaan kehitysyhteistyön tarkoittavan: autetaan heikommassa asemassa olevia, Mäki muistuttaa.


 



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä