7.1.2015Teksti Arja-Leena PaavolaKuva Lehtikuva

Leipäjonot ovat tulleet jäädäkseen

k-02-2015-7-ruokajonot kuvaaja Sakari Piippo
Kauppias Tuomas Laitinen ojentaa ruokalähetystä Tampereen seurakuntayhtymän elintarvikeavun koordinaattorille Salme Asuselle Koskikeskuksen M-Marketissa Tampereella.
EU:n antama ruoka-apu käynnistyy Suomessa uudelleen tämän vuoden aikana. Aiemmin tarkoituksena oli jakaa maatalouden ylijäämää, nyt painopiste on siirtynyt köyhyyden vähentämiseen. Leipäjonoja on ollut Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien. 2010-luvulla ruoka-apu on vakiintunut epäviralliseksi osaksi maamme köyhyyspolitiikkaa.

– Leipäjono on viimeinen luukku, johon tullaan. Meidät on kasvatettu siihen, että työllä pärjää ja ihmiset yrittävät selvitä omillaan viimeiseen asti, elintarvikejakelun toiminnanjohtaja Sinikka Backman Herttoniemen seurakunnasta toteaa.

https://ssl.gstatic.com/ui/v1/icons/mail/images/cleardot.gif– Erityisen huolestuttavaa on, että viimeaikoina lapsiperheiden määrä avuntarvitsijoiden joukossa on lisääntynyt. Myös monet pienipalkkaisista joutuvat turvautumaan apuun, sillä elinkustannukset ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla todella korkeat. Kasvikset ja hedelmät ovat kalliita – se tarkoittaa sitä, että terveellinen ravinto on vähävaraisten ulottumattomissa.

Itä-Suomen yliopiston joulukuussa julkaistussa tutkimuksessa laskettiin, että yli 20 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta. Apua tarvitsevat ovat pääasiassa keski-ikäisiä tai vanhempia, monet elävät perusturvaetuuksien varassa ja yksin. Noin 90 prosenttia avunhakijoista on kantasuomalaisia.

Suomi on yhä rikas maa, mutta varallisuus jakautuu aiempaa epätasaisemmin. Varallisuuseron kasvamista pidetään merkittävänä riskinä yhteiskuntarauhalle, ja virallisissa puheissa siitä ollaan huolissaan. Hallituksen vähävaraisten avun toimenpideohjelman mukaan yhteiskunnassa pitäisi panostaa syrjäytymisen torjuntaan. Käytännössä kuitenkin keskitytään elintarvikeapuun.

Ruoka-avun jakamisesta vastaavat pääasiassa kirkko ja järjestöt, jotka vuonna 2014 jakoivat kauppojen lahjoittamaa ruokaa. Toimeentulovaikeuksien kanssa päivästä toiseen sinnitteleville kyse on tarpeellisesta, mutta lyhytjänteisestä avusta. Julkisissa keskusteluissa aiheen käsittelyssä on keskitytty lähinnä aiheen ekologiseen puoleen ja todettu, miten hyvä asia on, että ruokahävikkiä saadaan vähennettyä ylijäämää jakamalla. Samalla on ikään kuin hyväksytty, että joukossamme on ihmisiä, jotka tarvitsevat ruoka-apua.

– Juuri nyt olemme havainneet, että avun tarve on hieman vähentynyt, mikä todennäköisesti johtuu yhteiskunnan tekemistä korjausliikkeistä. Valitettavasti kyse on tilapäisestä helpottumisesta. Viime aikojen irtisanomiset tulevat näkymään viipeellä, Backman arvioi.





Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä