22.3.2018Teksti Heli Karhumäki

Sadat valkeat palavat Pohjanmaalla pääsiäisenä

uutiskuva

Kokkoja ei polteta enää pahojen henkien pelosta, vaan ihmisten keväisen yhdessäolon ilosta.

Pohjalaismaakunnissa pääsiäisvalkeat liekehtivät lankalauantaina edelleen vahvana perinteenä. Suuria kyläkokkoja poltetaan satakunta. Lisäksi kotien pihamailla ja pelloilla roihuaa satoja pienempiä tulia perheiden kesken.

Kokkoalueesta ei ole kattavaa tietoa, mutta eri tahojen julkaisemien kokkolistausten perusteella se alkaa etelässä Kristiinankaupungista, etenee tiheänä Etelä-Pohjanmaalla ja jatkuu hiukan harvenevana Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle Nivalan seudulle saakka.

Pohjalaismurteissa tulien alkuperäisempi nimitys on pääsiäisvalakia tai -valakiat, mutta itämurteinen kokko valtaa yhä enemmän alaa.

Entisaikoina kokkoja poltettiin kirkkovuoden pelottavimman ajan vuoksi. Koska ristiinnaulittu Jeesus oli pitkänperjantain jälkeisenä lauantaina haudassaan kuolleena, Jumalan suojelevan voiman uskottiin olevan pienimmillään. Leimuavilla rovioilla haluttiin karkottaa valloilleen päässeet pahat henget ja noidat.

Nykyisin kokonpoltto on keväinen yhdessäolon hetki, jonka kokoaa yhteen lähiseudun väkeä lapsista vanhuksiin.

Lue koko uutinen SanaPlussasta 12-13/2018.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä