14.2.2013Teksti: Ulla-Maija Vilmi

Seurakunnat houkuttelevat senioreja

Senioritoimintaa
Helsingin senioriFoorumin tilaisuudet ovat suosittuja.

Keravan seurakunta lähestyy tänä vuonna kirjeellä 60, 61, 64 tai 65 vuotta täyttäviä jäseniään. Heitä kutsutaan kerran kuussa pidettävään senioritiistaihin, jossa on asiantuntijaluentoja ajankohtaisista aiheista.

Senioritiistaita on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan. Puolilta päivin on tarjolla maksullinen lounas. Tuntia myöhemmin alkaa ohjelmaosuus. Kevätkauden teemoja ovat vanheneminen, hengellinen väkivalta ja menetyksen kohtaaminen. Aiheet suunnittelee seniorityöryhmä.

– Tulossa oleva tai jo toteutunut eläkkeelle siirtyminen on suuri elämänmuutos tai jopa kriisi. Moni kaipaa työn tilalle uutta sisältöä elämäänsä, toteaa Keravan seurakunnan diakoniatyöntekijä Päivi Soliman.

Vastaavanlaista, ikäihmisten yliopistoa muistuttavaa toimintaa järjestetään muutamissa muissakin seurakunnissa. Yksi toiminnanmuoto on SenioriFoorumit, joita Kansan Raamattuseura toteuttaa yhdessä paikallisseurakunnan kanssa Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä.

Eläkeläisestä senioriksi

Seurakunnissa on pitkään järjestetty toimintaa eläkeikäisille, varttuneille, ikääntyville, ikäihmisille tai vanhuksille, mutta senioreista puhuminen on yleistymään päin. Joissakin seurakunnissa seniorityö kuuluu diakonian sijasta aikuistyön piiriin.

Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan eläkeläiskerhoja on yhteensä 1500. Suurissa seurakunnissa voi olla useita eri alueilla toimivia kerhoja. Tavallista on, että vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Kerhossa voi vierailla oman seurakunnan pappi, kanttori tai diakoniatyöntekijä.

Tikkurilan seurakunnan aikuistyön papin Tiina Komulaisen mukaan puskaradio ja seurakuntalehti toimivat hyvin: senioreita ei tarvitse erityisemmin houkutella eläkeläiskerhoihin, jotka ovat aikuistyön virein muoto.

Senioreille järjestetään tapaamispaikoiksi myös omia kahviloitaan, pääosin vapaaehtoisvoimin. Turussa pyörii arkisin tuki- ja kohtaamispaikka Poiju yhteistyössä kaupungin kanssa. Kahvitteluseuran lisäksi siellä voi saada neuvoja kaupungin palveluneuvojilta tai diakoniatyöntekijältä.

Seniorikerhojen lisäksi tarjolla voi olla yhteistä tekemistä harrasteiden parissa: käsitöitä, kirjallisuutta, netin käyttöä, tuolijumppaa, sauvakävelyä tai virsilaulua. Luonnollisesti myös aikuisten raamattu- ja lähetyspiirit ja kuorot kutsuvat osallistumaan ilman ikärajoja.

Seuraa ja neuvoja

Seurakunnissa järjestetään myös työntekijöiden ohjaamia, avoimia tai suljettuja ryhmiä elämän erityistilanteisiin, kuten omaishoitajille, leskille, sureville tai yksinäisille. Joissakin seurakunnissa on pidetty HelsinkiMissiossa kehitetyn toimintamallin mukaisia terapeuttisia senioripysäkki-ryhmiä.

Monet seurakunnat kutsuvat yhteisille syntymäpäiväjuhlille 70-vuotiaita ja sitä vanhempia viiden vuoden välein.

– Jossakin muistetaan syntymäpäivinä myös 63- tai 65-vuotiaita. Ajatuksena on, että saataisiin vasta eläkkeelle jääneitä aktiivisia ihmisiä toimijoiksi seurakuntaan, toteaa kirkkohallituksessa työskentelevä diakonian työalasihteeri Irene Nummela, jonka vastuualueista yksi on vanhustyö.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä