14.8.2013Teksti Arja-Leena PaavolaKuva Istockphoto

Sosiaaliturvan vastikkeellisuus
jakaa mielipiteitä

k-33-2013-07-sosiaaliturvan vastikkeellisuus.jpåg
Vapaaehtoistehtäviä riittää palvelualoilla esimerkiksi vanhustyössä.


Puhe sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämisestä on vahvojen ehdoilla tehtyä politiikkaa, joka ei lisää oikeudenmukaisuutta eikä tasa-arvoa. Tätä mieltä on tutkija Mikko Malkavaara.

– Kirkko on sosiaalipoliittisissa kannanotoissaan pitänyt kiinni siitä, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteet on turvattava. Tämä on osoittautunut köyhimpien kannalta kestävimmäksi, Malkavaara toteaa.

Puhe sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta ryöpsähti käyntiin, kun sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko totesi budjettiriiheen alla sanomalehti Ilkan haastattelussa, että työikäisten kohdalla nykymuotoinen sosiaaliturva voi olla passivoivaa ja lamaannuttavaa. Työkykyisen sosiaaliturvan saajan olisi vastaisuudessa osallistuttava yhteiskunnan toimintaan.

Malkavaarna mukaan vastikkeellisen tai kannustavan sosiaalipolitiikan idea ei ole uusi ja sen periaatteita on noudatettu jo pitkään. Risikon aloite merkitsee suunnan vahvistumista.

Ennen 1990-luvun lamaa työ ja työssä käyminen ajateltiin sosiaaliseksi oikeudeksi. Ihmiset tulkittiin periaatteessa työhaluisiksi, joten sosiaaliturva saattoi olla anteliasta ja torjua tehokkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä.

– Lama muutti tulkintaa. Hyvä sosiaaliturva koettiin syyksi työn välttämiseen. Enää ei pidetä uskottavana, että ihmiset suostuisivat tekemään töitä ilman riittävän suuria, työhön kannustavia tuloeroja, Malkavaara sanoo.

Talouseliitti määrä tahdin

Lehtikirjoituksissa esimerkiksi Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen sanoo vastikkeellisen sosiaaliturvan olevan talouseliitin ajatus ja omiaan edistämään matalapalkka-alojen syntymistä. Maan vauras enemmistö ei halua maksaa palveluista, jotka eivät ole heitä varten.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara taas muistuttaa, että riittävän toimeentulon tarjoava sosiaaliturva tuo kohtuuttoman hyvän kilpailijan matalimmille palkoille. Varsinkin Helsingissä korkeat vuokrat johtavat siihen, että toimeentulotuki asumistukineen kilpailee palkan kanssa.

– Pienipalkkainen sen sijaan maksaa kaiken itse. Alimmista palkoista kannattaisikin nostaa käteen jäävää tuloa sekä oikeudenmukaisuuden että taloudellisen tehokkuuden nimissä, Soininvaara painottaa blogissaan.

Ratkaisu voisi olla perustulo, joka ei toisi helpotusta täysin työttömän taloudelliseen asemaan, vaan parantaa pienipalkkaisen tilannetta ja tukee sellaista työtöntä, joka pyrkii hankkimaan keikkatöillä lisäansioita. Opintotuki toimii tässä mielessä perustulon tavoin. Siksi opiskelijat tekevät mielellään keikkatöitä kun taas työttömät eivät.

Vapaaehtoistyössä riittää tehtävää

– Mitä vähemmän tarjotaan vastikkeettomia etuja, sen parempi, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen toteaa. Yhteiskunnalla on tietty palvelulupaus kansalaisille, mutta myös kansalaisilla on oltava palvelulupaus.

– Sosiaaliturvan piirissä on paljon ihmisiä, jotka sanovat tekevänsä töitä, jos niitä vain olisi. Vapaaehtoistyö tarjoaisi mahdollisuuksia vastikkeellisuuden toteuttamiseen, palvelupaikkoja voisi olla vaikkapa urheiluseuroissa.

Myös kirkolla olisi mahdollista työllistää ihmisiä esimerkiksi kirkkojen aukioloaikojen pidentämiseksi pikakouluttamalla väkeä avuksi vahtimestareille.

– Yksilön kannalta on hyödyllistä saada syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden tunne vähenemään, Valtonen huomauttaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman arvion mukaan Suomen työttömistä noin puolet eli lähes 150 000 on vaikeasti työllistyvää. Merkittävimmät syyt ovat masennus ja päihteet.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä