16.5.2013Teksti: Arja-Leena PaavolaKuvat: Lehtikuva/AFP

Syyrian sota saattaa laajeta yli rajojen

Mielenosoittajia Aleppossa
Mielenosoittajat huusivat hallituksen vastaisia iskulauseita Aleppon kaupungissa 10. toukokuuta.

Mielenosoituksina ja hallinnon vastaisena protestiliikkeenä yli kaksi vuotta sitten alkanut Syyrian konflikti on kasvanut yhä vaikeammin ratkaistavaksi sisällissodaksi. Maan lukuisten etnisten ja uskonnollisten ryhmittymien edesauttamana sota uhkaa levitä yli valtiorajojen. Laajetessaan konflikti voi vetää mukaansa Iranin ja Israelin lisäksi myös ääri-islamilaisen Hizbollah-järjestön, joka hallitsee Libanonin eteläosaa.

Käynnissä on poliittinen valtataistelu Syyrian hallinnosta, jota käydään sisällissodan keinoin.

– Uskontoja hyödynnetään vihollisuuksien vahvistamiseksi ja olemassa olevien jakolinjojen syventämiseksi. Uskontoja välineellistetään samaan tapaan kuin entisessä Jugoslaviassa 20 vuotta sitten, Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Ari Kerkkänen vertaa.

Syyria on yksi niistä harvoista Lähi-idän maista joissa on suuri kristitty vähemmistö, noin kymmenen prosenttia väestöstä eli lähes kaksi miljoonaa henkeä. Aina viime vuosien levottomuuksiin asti maassa vallitsi tasa-arvo eri väestöjen ja uskontojen välillä.

– Kristityt kokevat mahdollisen hallinnon vaihdoksen olevan uhka heille, varsinkin, jos tulevasta hallinnosta tulee islamistisempi. Kristittyjä on muiden lailla niiden joukossa, jotka ovat lähteneet sisällissotaa maasta pakoon, mutta luultavasti heitä ei toistaiseksi ole paennut suhteellisesti muuta väestöä enempää, Kerkkänen arvioi.

Piispat yhä kaapattuina

Huhtikuussa kaapatut, kahta suurinta kirkkoa edustaneet piispat, Aleppon syyrialaisortodoksinen metropoliitta Yohanna Ibrahim ja kreikkalaisortodoksinen metropoliitta Boulos Yazigi ovat edelleen tuntemattomien taistelijoiden hallussa.

– Kumpaakaan kirkkoa ei ole samastettu länsimaihin, kuten tehdään katolisen kirkon ja protestanttien kohdalla. Syyrian kristittyjen ja muslimien rinnakkainelon ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta juuri näiden piispojen kaappaus on erittäin huono merkki. Odotettavissa voi olla kristittyjen joukkopako maasta, Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri ja ortodoksisen kirkon pappi, isä Heikki Huttunen sanoo.

– Kristityt säilyttivät vahvan aseman pitkään muslimivalloituksen jälkeen Suur-Syyrian maissa eli nykyisessä Palestiina-Israelissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Syyriassa. 1900-luvulle asti heidän osuutensa väestöstä oli noin kolmannes. Tällä hetkellä sisällissota on ajanut kristittyä väestöä erityisesti Homsista sisäiseen pakolaisuuteen pääasiassa pääkaupunki Damaskokseen.

Poliittinen ratkaisu on ainoa mahdollisuus saada sota loppumaan. Kerkkäsen mukaan se vaatii kompromissia ja neuvotteluhalukkuutta sekä Assadin hallinnolta että eri oppositioryhmittymiltä.

– Lisäksi se vaatii rauhantahtoa alueellisilta valtioilta ja kansainvälisiltä toimijoilta, jotka nyt eri tavoin tukevat sisällissodan osapuolia. Uskon, että nykyinen tuki vain jatkaa sisällissotaa. Syyrian ulkopuolisten toimijoiden pitääkin löytää yksimielisyys tulitauosta, ja vahva YK:n rauhanturvaoperaatio on saatava valvomaan sitä. Vasta sitten voidaan käynnistää poliittinen prosessi, jossa sisällissodan jälkeisestä Syyrian hallinnosta ja rakenteista sovitaan.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä