1.9.2016Teksti Arja-Leena PaavolaKuva Lehtikuva

Turkin yhteiskunnan jännitteet heijastuvat laajalle

Heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeen aloitetut puhdistuskampanjat herättävät ristiriitaisia ajatuksia turkkilaisissa. Islamilaisempaa Turkkia ajaneisiin gülenisteihin kohdistuvat toimet ovat olleet sekulaarille kansanosalle jopa helpottava uutinen, kun taas joissakin se herättää huolta vähemmistöjen asemasta.

k-35-2016-6-Turkki
Presidentti Erdoğanin vierailu Gaziantepin kaupungissa Etelä-Turkissa 28. elokuuta herätti asukkaissa ilmeistä innostusta.























Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin islamiin pohjaava AKP-puolue on vuosituhannen alusta alkaen lujittanut hallintaansa turkkilaisissa instituutioissa. Erdoğanin tavoitteena vaikuttaa olevan siirtyminen parlamentarismista yhteiskuntaan, jossa valta keskitettäisiin presidentille. Medioissa on arvioitu, että yhdenmukaistamisen myötä ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat menneet heikompaan suuntaan. Kristityille AKP:n kausi on kuitenkin merkinnyt aiempaa parempaa aikaa monessa seikassa.

– Suhteessa viranomaisiin kristittyjen asiaa on viety jossain määrin eteenpäin AKP:n aikana. Toisaalta islamilaisen uskonnollisuuden nousu on luonut uudenlaista painetta kristityille. Turkissa puhutaan asuma-aluepaineesta, eli naapurustoissa on saatettu alkaa syrjiä niitä, jotka eivät käyttäydy islamilaisen normiston mukaan. Nähtäväksi jää, onko AKP pitkällä tähtäimellä hyvä asia kristityille, toistakymmentä vuotta Turkissa asunut tutkija Kari Vitikainen arvioi.

Maassa elävät, kristikunnan vanhimpiin kirkkoihin kuuluvat armenialaiset kristityt ovat tottuneet pitämään itsensä suojelemiseksi matalaa profiilia. Julkisuuteen annetut viralliset lausunnot ovat aina erittäin harkittuja. Tälle on syynsä. Tilanteet Turkissa voivat muuttua nopeasti. Rauhallisena aikana annettu harkitsematon lausunto voi helposti tulla vastaan syytöksenä poliittisen ilmaston kiristyttyä tai valtasuhteiden muututtua.

Turkissa protestanttisia kristittyjä on vain noin 4000. Viimeisen 20 vuoden aikana he ovat alkaneet saada jonkinlaisen tunnustetun aseman yhteiskunnassa. Valtaväestön näkökulmasta turkkilainen kristitty on kuitenkin kummajainen ja turkkilaisen kristityksi tulemisen ajatellaan tarkoittavan turkkilaisuuden hylkäämistä.

Vitikaisen valmisteilla oleva väitöskirja käsittelee turkkilaisissa imaamisaarnaajalukioissa käytössä olevien oppikirjojen ilmentämää maailmankatsomusta. Oppikirjoissa suhtaudutaan vihamielisesti kristillistä lähetystyötä kohtaan.

– Vaikka muuten puhutaan siitä, että myös islam takaa uskonnonvapauden, nähdään protestanttinen lähetystyö ihmisten harhauttamisena poliittisin päämäärin.

Monen totuuden maa

Tiedotusvälineiden pohjalta on vaikea saada käsitystä siitä, mitä Turkissa todella tapahtuu. Eri tahot luovat erilaisia totuuksia. Esimerkiksi länsimaisiin medioihin levisi elokuussa Hürriyet Daily News -lehdessä julkaistu tulkinta lakimuutoksesta, jonka mukaan tulevaisuudessa Turkissa sukupuoliyhteys alle 15-vuotiaiden kanssa ei olisi enää rangaistavaa. Kyse oli väärinkäsityksestä, mutta maasta, jossa lapsiavioliitot ovat yhä ongelma, on helppo uskoa ikäviä asioita.

– Turkissa asiat ovat varsin monimutkaisia. Suhtauduin aluksi hyvin skeptisesti erilaisiin paikallisissa tiedotusvälineissä esitettyihin salaliittoteorioihin, mutta pitkään maassa asuttuani on myönnettävä, että uskomattomiltakin kuulostavissa teorioissa voi olla osa totta. Turkkilaisia medioita seuratessa syntyy vaikutelma, että yhtä epätietoisia asioista ovat myös monet turkkilaiset, Vitikainen hymähtää.

Länsimaissa kuulee usein turkkilaisten esittämiä, Erdoğania kritisoivia lausuntoja.

– Tosiasiassa presidentillä on hyvin vahva kannatus uskonnollisten turkkilaisten muslimien keskuudessa.

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä